Meillä jokaisella on sisäsyntyinen tarve kuulua johonkin. Salibandyharrastuksen aloittavalla on tarve esimerkiksi kuulua harrastusporukkaansa, koululaisella luokkaansa ja työntekijällä työyhteisöönsä. Kun koemme, että kuulumme joukkoon, kiinnitymme harrastukseemme pitkäksi aikaa ja siitä tulee tärkeä osa elämäämme. Tämä kaikki vaatii sitä, että koemme voivamme olla osa joukkuetta omana itsenämme ja koemme olomme turvalliseksi joukkueessa ja salibandyseurassa, johon kuulumme.
Salibandyliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo-ohjelman 2024-2026 mukaisilla toimenpiteillä tulemme jatkamaan työtä turvallisen toimintaympäristön rakentamiseksi salibandyn parissa.
Osallistimme ohjelman tekoon useita sidosryhmiä niin salibandyharrastajia, heidän vanhempiaan, seuratoimijoita, liiton toimihenkilöitä kuin yhdistyspohjaisia sparrausyhteistyökumppaneita. Osallistamisen kautta päädyimme neljään alla mainittuun painopistealueeseen, joihin liittyvillä toimenpiteillä edistämme yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista seuraavien vuosien aikana.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo-ohjelman painopistealueet vuosille 2024-2026 ovat:
1) ulkomaalaistaustaisten osallistaminen lajin pariin
2) epäasiallisen käytöksen ennaltaehkäisy ja puuttuminen
3) sukupuolten tasa-arvo ja sukupuolen moninaisuus
4) soveltavan salibandyn kehittäminen
Ohjelman toimenpiteillä tavoittelemme turvallista toimintaympäristöä jokaiselle salibandyn parissa toimivalle ja jokaiselle mahdollisuutta kuulua salibandy-yhteisöönsä omana itsenään.
– Mielestäni salibandyssä on tehty hienoa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyötä jo tähän mennessä. Haluamme kuitenkin koko ajan ottaa askelia eteenpäin! Laajasti osallistamalla lajiväkeä saimme hyvin dataa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioiden tilanteesta salibandyssä, kertoo Salibandyliiton liittokoordinaattori Tea Naskali, joka vastasi päivitystyön johtamisesta ja toteutuksesta.
– Tämän lisäksi sparraus ja yhteistyökumppaneiden palaute aiemmasta ohjelmastamme oli erittäin arvokasta. Kerätyn datan perusteella meillä on nyt selkeät askelmerkit yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioiden eteenpäin viemiseksi seuraavina vuosina. Nyt on aika konkreettisille toimenpiteille yhdessä lajiväen kanssa, Naskali kannustaa.
Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteuttaminen ei ole mielipidekysymys, vaan Suomen laki valvoo yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista. Jokaisella on näin velvollisuus kohdella toisia yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti, eikä syrjiä ketään esimerkiksi sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon ja vakaumuksen, mielipiteen, vamman, terveydentilan, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn takia.
Artikkelikuva: Juhani Järvenpää