Janne Rissanen on tutkinut salibandy-yleisöä Jyväskylän yliopistolle tekemässään pro gradu -tutkielmassa ”Salibandyn seuraajat jälkimodernin urheilun kuluttajina : tapaustutkimus salibandyseura Happeen katsojista”. Selvisi, että Happeen yleisö oli sekä ikä- että sukupuolirakenteeltaan tasaista.
Janne Rissasen aineistona liikuntatieteen yhteiskuntatieteisiin liittyvässä tutkielmassa oli Happeen liigaotteluissa marras-joulukuussa 2018 kerätty aineisto, ja tutkimustehtäväkseen hän oli määritellyt kuvailla salibandykatsojia yhtäältä demografisten ja itse seuraamiseen liittyvien muuttujien mutta toisaalta myös seuraamiseen sosiaalistumisen ja merkityksellistämisen näkökulmista.
Analyysin perusteella Happeen hirvirytkettä jännittämään saapunut yleisö oli ikä- ja sukupuolirakenteeltaan hyvin tasaista, mikä varmaankin vahvistaa aikaisempaa käsitystä salibandyn seuraajista.
Janne Rissanen muodosti katsojista myös tyypittelyn. Yleisö näytti sen mukaan jakautuvan kilpaharrastajiin (38 %), salibandyvanhempiin (23 %) ja ”ulkopuolisiin seuraajiin” (25 %)
Seuraamistiheyden eli edelliseen kauteen vertaamisen perusteella yleisö näytti koostuvan noin kolmanneksen aktiivisesta joukosta (yli puolet kotipeleistä), 50 % satunnaisseuraajien joukosta (korkeintaan 8 kotipeliä) ja viidenneksen suuruisesta ”ulkopuolisista” (ei yhtään kotipeliä). Katsojien sosiaalistumisessa selvästi merkittävimmässä asemassa näytti olevan salibandyharrastus, joka yhdisti sekä kilpaharrastajia että salibandyvanhempia. Seuraaminen näytti olevan suurimmalle osalle itseisarvoista sosiaalista ajanvietettä ja pakoa arjesta.
Koko tutkielma tuloksineen löytyy täältä.
Kuva: Esa Jokinen