Janne Krankka, 39, on nimitetty U16-poikien maajoukkueen päävalmentajaksi vuoden 2021 alusta alkaen. Hänen edeltäjänsä ja marraskuun alusta U23-joukkueen päävalmentajana aloittanut Jussi Huovinen toimii U16-joukkueen toisena valmentajana, ja kolmas nimitetään myöhemmin.
– Janne Krankka on toiminut tiimissä vajaat kaksi vuotta ja tuntee tulevan toimenkuvan tarpeet hyvin, Salibandyliiton huippu-urheilujohtaja Jarkko Rantala taustoittaa.
– Krankka toimii myös Pohjois-Suomessa meidän kouluttajana ja pystyy hyvin yhdistämään toimissaan niin valmennusosaamisen kehittämisen kuin pelaajakehityksenkin.
– Tosi innostuneella mielellä käyn pestiin, Janne Krankka itse kertoo.
– Tähän asti on tehty tiimin jäsenenä hommia ja se on ollut hienoa aikaa ja olen saanut kehittyä valmentajana. Päävalmentajana saa sitten katsoa asioita hiukan eri kulmasta, ja se on minulle sopiva haaste tähän kohtaan, kun saa myös johtaa tiimiä ja linjata asioita. Vaikka toki asioita on päätetty varsin demokraattisesti ja kuultu kaikkien mielipiteitä. Lopulta on aina oltu samalla sivulla. Tämäkin on minulle oppimispaikka, ja tähänkin asti olen aina saanut oppia uutta ihmisiltä ja ympäristöstä.
Uudella päävalmentajalla on luja kokemus niin opettamisesta kuin valmentamisestakin.
– Työn puolesta olen ollut 14 vuotta opettajana ja viimeiset 12 vuotta vetänyt kymppiluokkia Kempeleessä. Parhaillaan opiskelen urheilujohtamista, mutta eiköhän ensi syksynä palata myös opettajan työhön. Ikäni olen ollut kiinnostunut pallopeleistä, ja on tullut harrastettua esimerkiksi niin pesäpalloa ja tennistä kuin jalkapalloakin. Salibandy tuli sitten voimakkaammin mukaan armeijan jälkeen, ylimmillään kaksi kautta Divaria Kellon Lyönnissä itse pelannut Krankka kertoo.
– Valmennushommiin hyppäsin mukaan jo aika nuorena, ja ehdin muun muassa vetää pesäpallokouluja ja valmentaa miehiäkin. Opettaminen on aina kiinnostanut, ja liiton hommissa olen ollut nyt kohta neljä vuotta.
Janne Krankka aloitti 2017 U19-poikien valmennustiimissä ja on toiminut U16-maajoukkueessa vuodesta 2019 alkaen.
Itseään Janne Krankka luonnehtii haastajaksi.
– Pieni filosofi sisälläni varmaan asuu, ja mielelläni olen koko ajan miettimässä, miten asioita voisi tehdä vielä paremmin. U16-maajoukkueessa on jo moni asia hyvin ja resurssit tietysti rajalliset, mutta koetetaan vielä kääntää kaikki kivet ja tutkia, miten saataisiin toimintaan vielä lisää tehoja ja miten pystyisimme auttamaan ja palvelemaan pelaajia vielä paremmin. Pelaajia varten tätä kuitenkin tehdään.
U16 eli tällä kaudella 2005 syntyneet on maajoukkueikäluokista nuorin ja tärkeä osa huippusalibandya, vaikkei arvokisoja vielä tiedossa olekaan. Vuoden 2021 keväälle pyritään U16-pojille järjestämään yksi leiri, ja huhtikuun loppuun on Eerikkilään varattu viikonloppu mahdolliselle kansainväliselle turnaukselle.
– U16 on keskeinen etulinjan paikka ja ensimmäinen kilpailtu joukkue, jossa alkaa hahmottua ikäluokan kärki. Siinä pelaaja pääsee mittaamaan omaa tasoaan suhteessa valtakunnalliseen huippuun, ja kilpailun kautta me valmentajat pääsemme samalla kiinni pelaajien psyykeen ja arkeen ja tukemaan parhaamme mukaan heidän arkivalmennustaan, uusi päävalmentaja muistuttaa.
– Maajoukkuetoiminnassa pelaajat pääsevät opiskelemaan, millainen on suomalainen tapa pelata huippusalibandya ja mitä se kansainvälisellä tasolla vaatii. Me saamme tietoa pelaajista samalla kun pyrimme omalta osaltamme antamaan tietoa pelaajille ja heidän seuroilleen.
Salibandya tavoitteellisesti pelaavia ja heidän läheisiään taatusti kiinnostaa, millaisia pelaajia Suomen U16-maajoukkueeseen etsitään ja miten valmentajat varmasti löytävät potentiaalisimmat kyvyt.
– Peliymmärrys on koko ajan isommassa roolissa eli miten pelaaja pystyy havainnoimaan asioita kentällä ja keräämänsä informaation kautta ratkaisemaan pelitilanteita viisikon pelaamista edistävällä tavalla, Janne Krankka tiivistää.
– Fysiikan pitää olla sellaisella tasolla, ettei jää jalkoihin ja teknisten valmiuksien sellaiset, että pystyy pelaamaan koko ajan nopeutuvassa tempossa.
Maajoukkuevalmentajat keräävät ikäluokan pelaajista niin paljon tietoa ja havaintoja kuin resurssien puitteissa on mahdollista.
– Tarkkailemme pelaajia tietenkin MAAJOUKKUETIE-tapahtumissa, jotka ovat eräänlaisia ikkunoita tekemiseen, seuraamme ikäluokan sarjoja, pidämme yhteyttä seuravalmentajiin ja katsomme videoita. Olemme tietysti paikan päällä niin paljon kuin pystymme, mutta paljon on painoa myös videoissa, joista katsomme etenkin pelaajien havainnointia kentällä ja pelitilanteiden ratkaisemista, Krankka avaa.
Teksti: Mika Hilska
Pääkuva: Tommi Palonen