Puoli vuotta on kulunut siitä, kun salibandyn ylin sarjatason sai uuden ilmeen ja uuden nimen. Näinä kuutena kuukautena F-liiga on alkanut vakiintua osaksi suomalaista eliittiurheilua, vaikka koronakriisi haukan lentoa onkin koettanut jarruttaa.
– F-liigan brändin julkistamisesta on kulunut kuusi kuukautta ja se on tullut monin tavoin näkyväksi niin logona kuin nimenäkin, liigan toimitusjohtaja Kimmo Nurminen miettii.
– Lanseerauksen yhteydessä toukokuussa keskustelua herätti erityisesti liigan nimi, joka kuitenkin on otettu hienosti ja nopeasti käyttöön mediaa myöten. Brändi muuttuu eläväksi ja käsitteelliseksi tekojen kautta, mutta jo lyhyessä ajassa voi nähdä merkkejä siitä, että tehty brändi on kiinnostava ja luo yhteisen alustan F-Liigan kasvulle. Paljon on vielä tehtävää ja koronapandemian rauhoittumisen jälkeen pääsemme kunnolla lentoon, toimitusjohtaja muistuttaa.
Mielenkiintoinen huomio on, että vaikka pandemia poreili kiivaimmillaan, #fliiga oli uuden brändin lanseerauspäivänä Twitterissä käytetympi hashtag kuin #korona.
– Markkinoinnissa on investoitu keväällä lanseerattuun brändiin, jota on elävöitetty äänibrändäykselle sekä logoanimoinnilla ja liikkuvan kuvan grafiikoilla, jotka saadaan käyttöön VeikkausTV-otteluihin, F-liigan markkinointipäällikköä Toni Nikunen havainnollistaa.
– Ruutu-tuotanto on taas panostanut omien grafiikoidensa elävöittämiseen. Falcon-biisi on tullut tutuksi niin Spotifyn kuuntelusta ja äänimainonnan ja videoiden taustoilta kuin ottelutapahtumistakin. Sen voi kuunnella tästä.
Yksi myös seurojen toiveesta ja aloitteesta lähteneen brändiuudistuksen teemoista oli seurojen yhteistoiminnan tehostaminen ja työn helpottaminen. Seurat ovatkin vastanneet huutoon varsin mallikkaasti.
– Sellainen tuntuma on, että F-liigan brändi on yhdistänyt seuroja ja vahvistanut yhteistyötä niin seurojen kesken kuin seurojen ja lajiliitonkin välillä. Niin miesten kuin naistenkin sarjojen joukkueet ovat lähteneet viemään F-liiga brändiä näkyväksi omien toimintojen kautta, ja some-viestintä on ollut innovatiivista ja aktiivista. Vuorovaikutus on mielestäni parantunut, ja F-liigasta puhutaan enemmän yhteisenä liigana kuin liigana, jossa yksittäinen seura pelaa, Kimmo Nurminen kiittää.
– F-liigassa pelaavat seurat haluavat kasvaa osana F-liigaa ja saada siitä myös taloudellista hyötyä. Kun on laadittu yhteiset tavoitteet ja suunnitelmat niiden toteuttamiselle, antaa se erinomaiset lähtökohdat yhteistyölle. Yhteistyö lisää luottamusta ja luottamus vahvistaa yhteistyötä.
Alle puolessa vuodessa F-liigasta on kuullut yli miljoona täysi-ikäistä suomalaista. Se on ansaittujen mediaosumien ansiota.
Muutos F-liigaksi oli osa salibandyn ylimpien sarjojen kaupallistamista, ja onnistumisen yksi selkeä mittari on ansaittu näkyvyys.
– Koronan vaikutukset näkyvät urheilussakin, ja toki se vaikuttaa mediaankin. F-liiga on kaikesta huolimatta ollut olosuhteisiin nähden kohtuullisen hyvin esillä niin digi-, printti-, kuin TV-viestimissäkin, Kimmo Nurminen ynnää.
– Sponsor Insight mittaa kauden edetessä F-liigan mediahuomiota ja myös tunnettuuden kehittymistä. Kesäkuussa F-liigan tunnettuus oli täysi-ikäisen väestön keskuudessa reilun 13 prosentin luokkaa ja lokakuussa se oli noussut jo 23 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että alle puolessa vuodessa F-liigasta on kuullut yli miljoona täysi-ikäistä suomalaista. Se on ansaittujen mediaosumien ansiota.
– Ilahduttavinta ensimmäisessä puolessa vuodessa on ollut koronasyksyssäkin seurojen positiivinen asenne tekemistä ja esimerkiksi ottelupromoja kohtaan, Toni Nikunen kiittää.
– Median puolelta lämmittää esimerkiksi Iltalehden ja MTV3:n sekä ulkomailla Nova Sportin tuoma näkyvyys. Heti kevään lanseerauksella päästiin hyvään liitoon yli 40 median noteeratessa asian. Brändiuudistus ja sometavoitettavuus olivat lanseerauspäivänä 7,5 miljoonassa ja potentiaalinen kumulatiivinen tavoitettavuus 52 miljoonaa.
F-liigan brändäys ja alkutaival ovat osuneet pahimmoilleen Suomea ja koko maailmaa piinaavan koronapandemian keskelle. Se on ollut haaste mutta samalla omalla tavallaan myös yhteistyön merkitystä ja arvoa korostava sellainen.
– Seurat ovat olleet keväästä asti haastavassa ja vaikeassa tilanteessa. Taloudelliset yhteisvaikutukset ovat mittavia ja seurat ovat joutuneet sopeuttamaan toimintojaan. Kun tarkastelee alkanutta F-liigakautta paikalla olleiden katsojamäärien kautta, voi todeta, että otteluita on seurattu paikan päällä noin puolet vähemmän kuin viime kaudella. Tämä aiheuttaa jokaiseen seuran järjestämään otteluun taloudellista painetta alentuneiden lipunmyynti- ja oheismyyntituottojen muodossa. Pandemian takia seurat eivät ole voineet panostaa tapahtumaotteluiden järjestämiseen, ja yksittäisten otteluiden markkinointiin on jouduttu käyttämään harkintaa. Toisaalta korona on joltain osin myös yhdistänyt seuroja, sillä yhteisvastuullinen toiminta liigan jatkumiselle poikkeusolosuhteissa on ollut erinomaisella tasolla, toimitusjohtaja kiittää.
Pandemian vaikutuksiin lukeutuu Helsingin MM-kisojen siirtyminen vuoteen 2021, ja kisojen lykkääminen vaikuttaa välillisesti myös F-liigaan.
– Olimme laskeneet paljon sen varaan, että MM2020-huuma olisi nostanut lajin kansallista ja kansainvälistä huomiota, joka taas olisi sopivasti tukenut F-liigan tuoreen brändin kehittymistä. Miesten maajoukkueen runkopelaajista valtaosa pelaa F-liigassa ja tämä synergia oli määrä hyödyntää, Kimmo Nurminen avaa.
– MM-kisat oli huomioitu F-liigan miesten sarjan otteluohjelman laadinnassa, ja niiden siirtyminen vapautti päiviä mahdollisille ottelusiirroille. Niitä on toistaiseksi tehty vain kuusi. Uskon kuitenkin, että ensi vuodelle siirtyneet kisat tuovat aikanaan koko suomalaiselle salibandylle ja myös F-liigalle sen hyödyn, mitä niiltä odotetaankin.
F-liigan Instagram-seuraajien määrä kasvoi viidessä kuukaudessa yli 10 000:een, ja se on suomalaisessa palloilussa varsin huomattava saavutus.
Yhteenvetona F-liigan toimitusjohtaja Kimmo Nurminen näkee tähänastisessa matkassa kehitettävää mutta ennen kaikkea monen asian onnistumisen.
– Päällimmäisenä onnistumisena tulee mieleen somenäkyvyyden lisääntyminen niin seurojen kuin F-liigankin tuottamana. F-liigan Instagram-seuraajien määrä kasvoi viidessä kuukaudessa yli 10 000:een, ja se on suomalaisessa palloilussa varsin huomattava saavutus. Onnistuminen on ehdottomasti myös F-liigassa pelaavien joukkueiden kuvaaminen ja pelaajista otettujen GIF-toteutuksien leviäminen viraaliseksi ilmiöksi. Niitä on ladattu yli miljoona kertaa ja katsottu yli kymmenen miljoonaa kertaa. F-liigan oma verkkosivualusta www.fliiga.com vaatii vielä paljon kehittämistä toimivuuden, monipuolisen sisällöntuoton ja kaupallisen hyödyntämisen kannalta. Samoin ottelulähetyksien ja striimien kehittäminen on yksi merkittävimmistä kehityskohteista jatkossa. Kansallista ja kansainvälistä kaupallista läpimurtoa ei saavuteta ilman erittäin laadukasta digitaalista ottelutuotetta, jossa on huomioitu lajin ominaispiirteet, Nurminen naulaa.
