Urheilun ja muiden harrastusten piireistä tulee tasaisin väliajoin esiin tapauksia, joissa lapsi tai nuori – miksei aikuinenkin – on joutunut epäasiallisen kohtelun tai seksuaalisen häirinnän kohteeksi.
Jokainen tapaus on tietysti liikaa. Toisaalta on hyvä, että tapaukset tulevat entistä useammin tietoon.
Yleinen näppituntuma on, että muutaman viime vuoden aikana tapauksia on alkanut tulla esiin aiempaa enemmän. Eikä se ole välttämättä pelkkää kuvitelmaa. Kolmen viime vuoden ajan Väestöliiton Et ole yksin -hanke on esimerkiksi tarjonnut erittäin matalan kynnyksen mahdollisuuden ottaa yhteyttä ja kertoa harrastusten parissa koetuista epäasiallisuuksista.
–Urheilussa on paljon asioita, josta ei ole ennen kulunutta kolmea vuotta juurikaan puhuttu. Niiden on ajateltu ikään kuin kuuluvan urheilukulttuuriin. Vitsailu ja keskinäinen naljailevakin huumori voi olla hauskaa ja nostaa yhteishenkeä, mutta pitää tunnistaa, missä menee raja; mihin asti vitsailu on kaikille hauskaa, ja milloin se muuttuu kiusaamiseksi, pilkkaamiseksi ja jollekulle jopa traumatisoivaksi, Väestöliiton asiantuntija Pauliina Lius (kuvassa alla) sanoo.
Hänen mukaansa monet rajat ovat ajan saatossa hälventyneet, ja niiden ylittäminen on ikään kuin normalisoitunut.
–Esimerkiksi pyllylle läpsimiset ennen peliä kannustustarkoituksessa ja kehon kommentointi. Etenkin lajeissa, joissa kehon muodolla on jokin lajiin kulttuurisesti liittyvä merkitys ja joissa ollaan vähissä pukeissa, raja hämärtyy valitettavan usein. Etenkään lasten ja nuorten kehojen kommentointi ei ole missään nimessä ok, hän jatkaa.
Usein puututaan liian myöhään
Moni epäasialliseen käytökseen liittynyt tapaus on lähtenyt purkautumaan Et ole yksin -hankkeen palvelun kautta. Tämä on hyvä asia, mutta oleellisinta olisi pystyä ennaltaehkäisemään kaikki epäasiallinen käytös ja häirintä.
Siksi Väestöliitto on suunnitellut ja avannut Et ole yksin -verkkokoulutuksen, joka tarjoaa valmentajille ja muille urheiluseuroissa toimiville välineitä puuttua epäasialliseen käytökseen, häirintään ja väkivaltaan. Kurssi antaa myös konkreettisia keinoja tällaisen toiminnan tunnistamiseen ja toimintaohjeita jo ilmi tulleiden tapausten käsittelyyn ja raportointiin. Verkkokoulutus on kaikille avoin ja ilmainen.
Pauliina Liuksen mukaan koulutus on kehitetty vastaamaan seurojen ja lajiliittojen tarpeeseen. Kiteytetysti kyseessä on turvallisen toimintaympäristön luominen ja sellaisen ylläpitäminen seuratoiminnassa.
–Kentältä on tullut esiin selkeä tarve tällaiselle koulutukselle. Valmentajilla ja muilla seuratoimijoilla ei ole riittävästi tietoa näistä asioista, eikä konkreettisia keinoja puuttua havaitsemiinsa tapauksiin.
–Esimerkiksi seksuaalista häirintää ilmiönä ei vielä ymmärretä riittävän hyvin, vaikka tietoisuus siitä onkin lisääntynyt. Riittävän moni ei osaa eritellä, mikä on seksuaalista häirintää, tai millainen kielenkäyttö ei kuulu pukukoppeihin ja urheiluun. Tai millaiset ovat rajat valmentajan ja urheilijan välillä sekä urheilijoiden välillä keskenään, Lius sanoo.
Vitsailu ja keskinäinen naljailevakin huumori voi olla hauskaa ja nostaa yhteishenkeä, mutta pitää tunnistaa, missä menee raja; mihin asti vitsailu on kaikille hauskaa, ja milloin se muuttuu kiusaamiseksi, pilkkaamiseksi ja jollekulle jopa traumatisoivaksi.
Aihe hämmentää – eikä se ole ihme
Liuksen mukaan seuroista myös puuttuu tietoa ja käytännön malleja asioihin puuttumiseen.
–Kokemuksemme on, että monelta seuralta puuttuvat kokonaan toimintamallit häirintään ja väkivaltaan liittyen. Eli esimerkiksi, onko seurassa vastuuhenkilöt, joille näistä asioista voi kertoa, miten tämä vastuuhenkilö toimii ja kenelle hän edelleen kertoo asiasta, milloin pitää tehdä rikosilmoitus, ja niin edelleen, Lius luettelee.
Lius tietää, että tämä aihepiiri hämmentää monia seuratoimijoita.
–Eikä se ole mikään ihme. Nämä ovat isoja asioita. Koulutuksissa tulee monesti puheeksi, että usein näihin asioihin kiinnitetään huomiota vasta, kun ensimmäinen tapaus tulee ilmi. Mutta silloin on yleensä liian myöhäistä. Ennaltaehkäisy ja toimintamallien ennakoiva suunnitteleminen on ensisijaisen tärkeää, jotta ensimmäisen tapauksen kohdalla osataan toimia oikein, hän muistuttaa.
–Tällä koulutuksella pyritään siihen, että seuroissa olisi valmiudet puuttua ja toimia jo ennen kuin jotain ikävää tapahtuu. Se alkaa siitä, että seuroissa luodaan selkeät säännöt näidenkin asioiden varalle. Siksi olemme suositelleet, että kurssi suoritettaisiin kaikissa seuroissa. Kurssia pyritään kehittämään sellaiseksi, että jokaisessa seurassa voitaisiin ilomielin suositella kurssin suorittamista ja ottaa sen suorittaminen osaksi koulutuksia, Lius sanoo.
Koulutus kaikille valmentajille
ja Tähtiseuraksi haluaville?
Salibandyliiton seurakehittäjän Elina Anttosen (kuvassa alla) mukaan kyseisen koulutuksen suorittaminen saattaa jatkossa kuulua osaksi valmentajalisenssiä ja Tähtiseura-statuksen saamista.
–Sellaista ajatusta on, että valmentajalisenssiin saattaa jatkossa kuulua ainakin jotain tällaista koulutusta. Aina, kun valmentajat saavat lisää tietoa, siinä nostetaan yksittäisten valmentajien ja koko seuran valmennuksen laatua, Anttonen huomauttaa.
–Ja jotta jatkossa pystyy saamaan Tähtiseura-statuksen, näiden toimintamallien on oltava seurassa käytössä. Nykyisten tähtiseurojen uudelleenauditoinneissa nämä turvallisen toimintaympäristön teemat ovat myös esillä. Monella tähtiseurallakin on varmasti töitä, että kriteerit täyttyvät. Mutta ei tämä tietenkään ole vain Tähtiseuroja koskeva asia. Jokaisen seuran on hyvä kehittää toimintaansa, hän lisää.
Anttosen puheita ei missään nimessä pidä ottaa moitteina. Pyrkimys turvalliseen toimintaympäristöön pitäisi olla seuroissa itsestään selvyys, mutta vielä näin ei kaikkialla ole.
–Mitä enemmän tietoisuus näistä asioista lisääntyy, sitä paremmin saamme muutettua yleistä kulttuuria ja ajatusta siitä, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Homottelu, huorittelu ja muut huonot läpät eivät ole, Anttonen linjaa.
–Meidän ajatuksemme lähtee nimenomaan toimintakulttuurin muuttumisesta. Kun osataan paremmin tunnistaa, puuttua ja ylipäätään puhua siitä, mikä on sallittua ja mikä ei, se edesauttaa ennaltaehkäisyä. Ja siten pystytään luomaan parempaa ja turvallisempaa toimintaympäristöä.
Tärkeä koulutus kaikenikäisille
Liitto kiertää kouluttamassa seuroja tästäkin aiheesta, mutta Anttonenkin suosittelee vahvasti verkkokurssin suorittamista.
–Meidän kapasiteettimme keskustella suoraan seurojen kanssa on rajallinen. Tämä kurssi on todella kattava ja selkeä, ja helppo suorittaa. Seurat voisivat hyvin järjestää valmentajille vaikka erillisen teemakoulutuksen tähän aihepiiriin liittyen. Samalla se antaisi hyvän tilaisuuden ja pohjan keskustella seuran toimintatavoista ja arvoista laajemminkin.
–Olisi hienoa, jos seuroissa oivallettaisiin tämän kouluttautumisen tarve etupainotteisesti. Erilaisissa seuroissa pitää tietysti miettiä, miten tämä istuu juuri meidän seuramme rakenteisiin. Me liitossa autamme kokonaisuuden rakentamisessa mielellämme. Yksin kenenkään ei siis tarvitse ryhtyä ohjeita tai suunnitelmia luomaan, Anttonen muistuttaa.
Anttonen huomauttaa, että koulutus olisi erittäin tärkeä myös nuorille valmentajille. Usein ajatellaan, että epäasiallinen käytös on esimerkiksi valmentajan urheilijaan kohdistamaa, mutta läheskään aina ei ole kyse tästä.
–Aina ei tunnisteta, että nuorten kesken joukkueen sisälläkin voi tapahtua tällaista. Sille pitäisi olla tosi herkällä korvalla ja se pitäisi tunnistaa. Jos joukkueessa sattuu olemaan nuori valmentaja, tämä ei välttämättä tunnista näitä asioita. Pahimmillaan valmentaja menee vähän mukaankin johonkin ”vitsiin” tai muuhun epäasialliseen käytökseen, Anttonen sanoo.
–Se ei riitä, että valmentajille ja muille toimijoille kerrotaan, että näihin asioihin pitää reagoida. Jos yleistä toimintakulttuuria halutaan muuttaa, se vaatii, että myös pelaajat, vanhemmat ja kaikki muut ymmärtävät ja tunnistavat, mikä on oikein ja mikä ei, Anttonen muistuttaa.
Tiivistelmä verkkokurssista
Et ole yksin -verkkokoulutus tarjoaa valmentajille ja muille urheiluseuroissa toimiville välineitä puuttua epäasialliseen käytökseen, häirintään ja väkivaltaan. Koulutuksessa käydään läpi aiheita, kuten henkinen ja fyysinen väkivalta ja kiusaaminen, seksuaalinen häirintä, lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset, lastensuojelu ja itsemääräämisoikeutta vahvistava valmennus. Kurssi sisältää erilaisia harjoituksia ja tehtäviä.
Verkkokurssi on kaikille avoin ja ilmainen. Kurssi on suunnattu erityisesti urheiluseurojen valmentajille, työntekijöille ja vapaaehtoisille. Verkkokoulutus kestää noin tunnin ja voit suorittaa sen osissa. Verkkokurssi vaatii kirjautumisen.
Et ole yksin -verkkokurssiin pääset tästä.
Teksti: Harri Pirinen
Kuvat: Anssi Koskinen (ylin), Väestöliitto (kesk.) ja Mika Hilska (alin)
Kommentti:
Usein pelisäännöt unohtuvat – ”Kaikkien pitäisi suorittaa tämä kurssi!”
O2-Jyväskylä on yksi niistä seuroista, jotka ovat jo osallistuneet Salibandyliiton koulutukseen häirinnän ja väkivallan ehkäisemiseksi. Seuran hallituksen jäsen Marko Hokkanen ja urheilutoimenjohtaja Tuomas Pulkkinen osallistuivat koulutukseen syksyllä. Sen jälkeen seuran hallituksessa on keskusteltu siitä, miten O2:ssa pyritään täyttämään turvallisen seuran kriteerit.
Seuran hallitus on jo päättänyt, että seuraohjetta päivitetään keväällä 2021 niin, että se täyttää turvallisen seuran kriteerit. Työ aloitettiin turvallisen seuran tarkistuslistan läpikäymisellä sekä nimeämällä häirintäyhteyshenkilöt.
Loppuvuodesta osa seuran hallituksen jäsenistä suoritti Väestöliiton Et ole yksin -verkkokoulutuksen. Koulutus koettiin erittäin tarpeelliseksi ja silmiä avaavaksi. Verkkokurssin tehtävät pakottivat kurssilaiset miettimään omia toimintatapojaan ja asenteitaan sekä sitä, millä mallilla omat ja seuran valmiudet epäasialliseen käytökseen puuttumiseksi ovat.
Seuraavaksi ”Amppareissa” mietitään, millä tavoilla Et ole yksin -verkkokoulutus tuodaan osaksi seuran koulutuksia, millaisia muutoksia seuraohjeeseen ja seuran sääntöihin tehdään ja miten asiasta tiedotetaan jäsenistölle.
Ohessa O2-Jyväskylän hallituksen jäsenten ajatuksia Et ole yksin -verkkokoulutuksesta:
–Koulutus oli hyvin hyödyllinen. Välillä valmentaessa unohtuu, että joku asia, mikä ei hetkauta toista yhtään, voi loukata toista. Vitsilläkin heitetty juttu voi loukata jotakuta.
–Aina ei tule ajateltua, että tietyillä sanoilla kommentointi voidaan luokitella seksuaaliseksi häirinnäksi. Esimerkiksi nuorten kuulee usein ”homottelevan” toisiaan, mikä ei tietenkään ole sopivaa.
–Aina ei muista, miten paljon äänenkäytöllä on vaikutusta nuoriin. Aloin miettiä, miten eri tilanteissa tulisi käyttää ääntä, että nuorilla olisi turvallinen olo.
–Monelta unohtuvat myös joukkueen sisäiset pelisäännöt. Niistä pitäisi aika ajoin muistuttaa.
–Joukkueen sisäisistä pelisäännöistä on puhuttu kauden alussa, mutta niitä ei välttämättä ole kirjattu mihinkään ylös, jotta niihin voitaisiin tarvittaessa palata. Pelisäännöt ovat tulleet ”annettuina” seuralta. Lapset ja nuoret eivät ole itse päässeet mainittavasti vaikuttamaan sääntöjen sisältöön.
–Kaikkien lasten ja nuorten parissa toimivien tulisi suorittaa tämä kurssi!
-Jokainen löytää kurssilta itselleen hyviä työkaluja nuorten parissa toimimiseen. Joillekin jotkut asiat voivat olla entuudestaan tuttuja, mutta osa asioista voi tulla hyvinkin uutena.
–Tämän kurssin ansiosta alkaa miettiä niitä ennestään tuttujakin asioita uudelta kantilta. Näin nekin kertautuvat mieleen, mikä on hyvä asia.
–Aina ei tule ajatelleeksi, että epäasiallista käytöstä ja häirintää voi esiintyä myös joukkueen pelaajien keskuudessa sekä joukkueen tai seuran aikuisten kesken. Tältäkään ei saa ummistaa silmiä.
–Selkeät, etukäteen mietityt toimintamallit tilanteiden ratkaisemiseksi ovat joko puuttuneet tai eivät ole olleet riittävän hyvin kaikkien toimijoiden tiedossa. Hyvä, että tämä asia saatetaan nyt kuntoon.
–Kurssin ansiosta aloin miettiä, millaista kieltä esimerkiksi valmentajien kesken tai valmennuksen viestiryhmässä voi käyttää. Meidänkin joukkueen valmentajien watsapp-ryhmässä on kaksi aikuista miestä sekä nuori poika ja tyttö: varsinkin aikuisten pitää miettiä, millaista ”läppää” ryhmässä voi heittää, ettei se ole kenenkään mielestä loukkaavaa.
O2-Jyväskylän hallitus suosittelee Et ole yksin -verkkokurssin suorittamista kaikille muillekin seuroille!
Et ole yksin -verkkokurssiin pääset tästä.
Harri Pirinen (O2-Jyväskylän juniorivalmentaja ja entinen hallituksen jäsen)
Et ole yksin – mistä on kyse?
Urheiluharrastuksesta saa parhaimmillaan iloa, onnistumisia ja hyviä ystäviä. Väestöliiton ja suomalaisen urheilun Et ole yksin -yhteishankkeessa edistetään jokaisen oikeutta nauttia urheilusta turvallisesti sekä tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti.
Et ole yksin -palvelu tarjoaa ilmaista tukea puhelimessa ja chatissa.
Salibandyliitto on mukana Väestöliiton ja suomalaisen urheilun Et ole yksin -yhteishankkeessa, jossa tarjotaan urheiluseuroille konkreettisia työkaluja epäasiallisen käytöksen vähentämiseksi.
Tutkimusten ja selvitysten mukaan kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa esiintyy urheilussa kaikissa lajeissa ja kaikilla tasoilla. Urheiluharrastus on kolmanneksi yleisin paikka kiusaamiselle koulun ja netin jälkeen.
Salibandyliitto on laatinut toimintaohjeet epäasiallisen käytöksen ja häirinnän ennaltaehkäisyyn ja käsittelyyn.
Tutustu myös:
Väestöliiton Et ole yksin -hanke
Salibandyliiton Et ole yksin -hankkeen infosivu: salibandy.fi/etoleyksin