Asiantuntijaverkostot ovat uusi toimintatapa, jonka kautta tavoitellaan vahvaa ja aktiivista vuorovaikutusta seurojen kanssa lähellä niiden toiminta-alueita.
Asiantuntijaverkostoja on neljä, joiden rajat noudattavat pääpiirteittäin liiton toimintasääntöjen mukaisia alueita (suluissa): Etelä (Etelä-Suomi), Itä (Savo-Karjala ja Kaakkois-Suomi), Länsi (Länsirannikko ja Sisä-Suomi) ja Pohjoinen (Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi). Alueiden asiantuntijaverkostot koostuvat alueen seuratoimintapäälliköstä, sarjavastaavasta, valmennuspäälliköistä ja alueen valmennusosaamisen kehittäjistä.
Verkostojen toiminnassa yhtyy liiton jo nykyisinkin tarjoamia palveluja, kuten seuratoiminta ja seurakehittyminen, sarjatoiminnan kehittäminen ja ohjaaja- ja valmennuskoulutus, mukaan lukien MAAJOUKKUETIE-toiminta, mutta myös aiempaa tiiviimpi uusien harrastamisen tapojen kehitystyö ja uusien pelitapojen lanseeraaminen. Avaintekijöitä verkostoissa ovat alueellisuus ja seurojen tarpeiden parempi huomioiminen niiden toimintaympäristöissä ja tiivis vuorovaikutus.
– Lisäresurssia tai painopistettä alueelliseen toimintaan on kaivattu seuratyytyväisyyskyselyidenkin tulosten perusteella jo pitkään. Alueellisen asiantuntijaverkoston avulla pystymme vastaamaan seuratoimijoilta esitettyyn tarpeeseen, seura- ja harrastustoiminnan johtaja Mervi Kilpikoski perustelee.
– Toisaalta kyseessä on alueellisen rakenteen, seurayhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittäminen, toisaalta valmennusosaamisen tukeminen ja kehittämisen seurojen arjessa, jotta jokaiselle lajin harrastajalle – etenkin lapselle – syntyy positiivisia kokemuksia lajin parissa, jatkaa huippu-urheilujohtaja Jarkko Rantala.
– Ilman salibandyyn syttyvää kipinää ei voi olla huippu-urheilijoita eikä menestyviä maajoukkueita. Laaja harrastajapohja mahdollistaa enemmän kuin suppea, hän muistuttaa.
– Jatkuva vuorovaikutus tarkoittaa myös sitä, että toiminnan tulee konkretisoitua seuroille sellaisena, jonka kautta asioista saa tietoa sekä asioihin voi vaikuttaa. Mukaan toimintaan kaivataan myös nuoria. Sarjatoiminnan kiinnostavuus on tärkeää ja nuorten näkemyksillä on painava arvo, kertoo kilpailutoiminnan johtaja Ari Vehniäinen toiminnan tavoitteista ja jatkaa:
– Asiantuntijaverkosto alustaa ja johtaa alueellista keskustelua, mutta yhdessä seurojen kanssa linjataan, mihin suuntaan esimerkiksi alueen sarjatoimintaa lähdetään kehittämään.
– Jatkossakin toteutamme seuravierailuita ja mietimme yksittäisen seuran ja liiton yhteistyötä esimerkiksi seurakehityksen ja Tähtiseuratoiminnan sekä harrastesarjojen ja -turnausten toteuttamisessa, mutta painopiste siirtyy siihen suuntaan, että näitä asioita ideoidaan ja suunnitellaan yhteisissä alueiden seuratapaamisissa ja kehityspäivissä, Kilpikoski valottaa.
Alueellisten asiantuntijaverkostojen tavoitteiksi on määritelty:
1. Salibandyn palauttaminen kasvu-uralle ja seurojen elinvoimaisuuden vahvistaminen
2. Monimuotoisen pelaamisen ja harrastamisen mahdollistaminen
(uudet pelimuodot ja esimerkiksi pop-up-toiminta) ja sarjatoiminnan järjestäminen alueellisten ja paikallisten erityispiirteiden mukaisesti
3. Salibandyn arvot ja visio tunnistetaan seuroissa, ja seuran toiminta pohjautuu salibandyn ja/tai seuran arvoihin ja niiden näkyminen seurojen johtamisessa, lasten ja nuorten päivittäisessä valmennuksessa ja kilpailutoiminnassa
4. Avoimuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen seuraedustajien kanssa
5. Yhteisöllisyyden kokemuksien vahvistaminen
Case: Näin Idän verkosto on aloittanut toimintansa
Millaista alueellisen verkoston toiminta on käytännössä? Mitä tapaamisissa käsitellään? Kuinka seurat saavat äänensä kuuluville alueensa asioissa? Nämä ovat kysymyksiä, joita seurojen puolella pohditaan.
Idän asiantuntijaverkostoon kuuluvat seuratoimintapäällikkö Mikko Kaksonen (Lappeenranta), sarjavastaava Timo Kankkunen (Joensuu), alueelliset valmennuspäälliköt Mika Valtonen (Lappeenranta/Kaakkois-Suomi), Mikko Tiihonen (Kuopio/ Savo-Karjala) sekä valmennusosaamisen kehittäjät Marko Partio (Mikkeli/Kaakkois-Suomi) ja Tommi Paananen (Kuopio/Savo-Karjala). Idän verkoston piiriin kuuluvat Savo-Karjala ja Kaakkois-Suomi.
– Idän asiantuntijaverkoston kanssa on sovittu säännöllisten tapaamisten kulttuuri. Näitä on kaavailtu pidettäviksi kolmen viikon välein, Mikko Kaksonen kertoo.
– Viimeisimmässä kokoontumisessa käsiteltiin esimerkiksi vuosikelloa, kun valmennuspuolelta tuli toivetta, että alueellisia MAAJOUKKUETIE-leirejä laitettaisiin kilpailukalenteriin hyvissä ajoin, jotta vältettäisiin kyseisten ikäluokkien sarjatoiminnan päällekkäisyydet. Tällaista ei ole käsittääkseni alueellisella tasolla ennen tehty.
Alueen seurojenkin kanssa on päästy liikkeelle. Kummallakin toiminnallisella alueella (Savo-Karjala ja Kaakkois-Suomi) on pidetty seuratapaamiset, jotka oli jaettu kolmeen osaan, teemoina sarjatoiminnan kehittäminen, harrastepelaamisen kehittäminen sekä valmentajakoulutusten kehittäminen.
– Teemoja työstettiin pienryhmissä tukikysymyksineen. Toissa päivänä pidimme Savo-Karjalan osalta erillisen sarjatoiminnan kehittämisen lähipalaverin Kuopiossa, ja siellä linjattiinkin alueen sarjatoiminnan uudistuksista. Paikalla oli enemmistö alueen seuroista, Kaksonen viestittää.
– Ensimmäisistä tapaamisista on tullut ihan hyvää palautetta seuroilta. Teemat olivat onnistuneita, mutta uskoisin, että seuroille verkoston toiminta näyttäytyy parhaiten silloin, kun he huomaavat, että kokoontumisten pohjalta tehdään konkreettisia toimenpiteitä ja että seurojen ääntä on kuunneltu. Tuo juuri pidetty Savo-Karjalan palaveri tuottikin päätöksiä, jotka näkyvät jatkossa. Ja siihen tässä tähdätäänkin. Näin toimimalla uskon, että kiinnostus osallistua kokoontumisiin kasvaa.
Jatkossa tapaamisia on tarkoitus teemoittaa tarkemmin.
– Ainakin oma ajatus on tällainen. Jopa niin, että seurasta osallistuisi teeman mukainen vastuuhenkilö, jolloin kommunikointi seuran suuntaan olisi kohdennetumpaa ja osallistaisimme seuraväkeä laajemmin toimintaan.
Jos korona-ajasta voi jotain hyvää hakea, niin se on erilaisten kokousten ja tapaamisten muuttuminen yhä suuremmassa määrin verkon kautta järjestettäviksi.
– Näillä etäisyyksillä vapaaehtoistoimijan voi olla hektisessä maailmassa vaikea ajaa pari tuntia suuntaansa yhteen palaveriin. Verkkotapaamiset ovat osoittaneet etunsa ja osallistujamäärät ovat olleet ihan hyviä.
Verkoston järjestämät seuratapaamiset ja vuosikello hakevat vielä tässä vaiheessa muotoaan, mutta yhtenä mallina voisi olla kerran vuodessa pidettävä koko idän alueen yhteinen lähitapaaminen ja lisäksi molemmilla toiminnallisilla alueilla (Savo-Karjala ja Kaakkois-Suomi) 1-2 teemoitettua tapaamista etämuotoisina. Ja vielä näidenkin alueiden sisällä on mahdollista pitää kohderyhmäisiä palavereja.
– Tässä tuumassa yhdelle seuralle voisi olla noin viisi eri teemaista tapaamista vuodessa, mutta suunnitelmat tarkentuvat parin kuukauden sisällä. Jos seurojen reaktio on, että tapaamisia on liikaa, niin sitten pitää miettiä kokonaisuutta seuroille sopivaksi. Heitä varten tapaamisia järjestetään, seuratoimintapäällikkö Mikko Kaksonen kertoo.