Salibandyliiton päätöksenteko

Salibandyliitto on jäsenseurojen yhteenliittymä
Liiton varsinaisia jäseniä ovat liiton hallituksen hyväksymät salibandya ja sählyä harrastavat rekisteröidyt yhdistykset sekä näiden muodostamat rekisteröidyt piiri- ja aluejärjestöt. Salibandyliitolla on noin 800 jäsenseuraa.

Liiton kokous käyttää ylintä päätösvaltaa
Liiton ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenet liiton kokouksissa, joita ovat liiton varsinainen kokous ja liiton ylimääräinen kokous.

Liiton varsinainen kokous pidetään joka kolmas vuosi loka-marraskuussa liiton hallituksen kutsusta. Liiton ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus taikka valtuusto katsoo sen tarpeelliseksi tai kun jäsenet, jotka yhteensä edustavat vähintään yhtä kymmenesosaa (1/10) äänioikeutettujen jäsenten äänimäärästä, on jonkin tietyn asian takia tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen esityksen.

Liittokokouksessa kullakin jäsenmaksun maksaneella jäsenellä 1-3 ääntä, riippuen seuran koosta (Pelipassimäärästä).

Liittokokous valitsee myös valtuuston aluekokousten tekemien esitysten pohjalta sekä liiton puheenjohtajan ja hallituksen ehdolleasettuneiden joukosta. Niin valtuuston kuin liittohallituksen toimikausi on kolme vuotta.

Valtuustossa kuuluu alueiden ääni
Liiton kokousten välisenä aikana jäsenten päätösvaltaa käyttää valtuusto niiltä osin kuin toimintasäännöissä on määrätty.

Valtuuston muodostaa liiton varsinaisen kokouksen valitsemat enintään 21 varsinaista jäsentä sekä alueperusteiset varajäsenet. Valtuusto on toimivaltainen kun vähintään puolet sen jäsenistä tai puuttuvien jäsenten osalta heidän alueperusteisista varajäsenistä on läsnä.

Valtuuston jäsenten lukumäärän tulee jakautua liiton eri alueiden kesken ja valtuustossa tulee olla liiton alueellinen edustus painotettuna siten, että kultakin alueelta seitsemältä toiminnalliselta alueelta (Etelä-Suomi, Länsirannikko, Sisä-Suomi, Pohjanmaa, Kaakkois-Suomi, Savo-Karjala ja Pohjois-Suomi) valitaan enintään 3 valtuuston jäsentä. Valtuuston jäsenten ja varajäsenten keskuuteen pyritään saamaan kummankin sukupuolen edustus.

Valtuusto pitää tilikausittain yhden varsinaisen kokouksen maalis-huhtikuussa. Valtuusto käsittelee mm. Salibandyliiton tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen.

Valtuuston ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun liiton hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään puolet (½) valtuuston jäsenistä on jonkin tietyn asian takia tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen esityksen.

Valtuusto ei voi käsitellä asioita, jotka toimintasääntöjen mukaan kuuluvat liiton kokoukselle. Asioista, joita valtuuston jäsenet haluavat valtuuston käsittelevän, on tehtävä liiton hallitukselle kirjallinen esitys viimeistään kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen kokousta.

Liittohallitus
Liiton asioita hoitaa liiton kokouksen valitsema hallitus, joka koostuu puheenjohtajasta ja vähintään kuudesta (6) ja enintään kahdeksasta (8) jäsenestä. Liiton hallitusta kutsutaan myös liittohallitukseksi.

Liittohallituksen jäsenten keskuuteen pyritään saamaan kummankin sukupuolen edustus. Liiton hallituksen alaisuudessa toimii liiton toiminnanjohtaja, joka johtaa liiton toimiston työskentelyä. Liittohallitusta johtaa liiton kokouksen valitsema puheenjohtaja.

Mikäli hallituksen jäsen eroaa tai hallituksen jäsenen toimikausi muuten jää kesken, voi valtuusto valita tälle henkilölle seuraajan. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä.

Hallituksen käsittelemät asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, henkilövaaleissa kuitenkin arpa.

Aluekokoukset
Liiton toiminta on jaettu alueisiin (7 kpl). Alueeseen kuuluvat alueella toimivat liiton varsinaiset jäsenet. Liiton hallitus päättää alueiden lukumäärästä ja maantieteellisistä rajoista sekä vahvistaa kuhunkin alueeseen kuuluvat jäsenet.

Alueen tehtävänä on toimialueellaan edesauttaa liiton tarkoituksen toteuttamista liiton sääntöjen ja hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti.

Alueen sääntömääräinen kokous pidetään joka kolmas vuosi huhti-syyskuussa liiton hallituksen kutsusta. Alueen ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun alueen jäsenet, jotka yhteensä edustavat vähintään yhtä kymmenesosaa (1/10) alueen äänioikeutettujen jäsenten äänimäärästä, on jonkin tietyn asian takia tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen esityksen.

Alueeseen kuuluvilla jäsenillä on oikeus tehdä esityksiä aluekokoukseen käsiteltäväksi haluamistaan asioista. Esitykset tulee toimittaa alueella toimivalle liiton toimihenkilölle tai liiton hallitukselle vähintään 21 vuorokautta ennen kokousta. Aluekokous valitsee mm. valtuustoehdokkaat toiminta-alueeltaan.

Katso tästä tulevat aluekokoukset.

Valiokunnat
Salibandyliiton valiokunnilla on merkittävä rooli salibandyasioiden valmistelutyössä, ja myös päätöksissä. Salibandyliitolla on seuraavat valiokunnat:

Digivaliokunta
Erotuomarivaliokunta
Harrastevaliokunta
Kilpailuvaliokunta
Kurinpitovaliokunta
Sääntövaliokunta
Turvallisuus- ja olosuhdevaliokunta

Uusien valiokuntien toimikausi alkaa 1.5. ja kestää kolme vuotta. Valiokuntatyöhön voi jokainen ilmoittaa kiinnostuksensa. Kokoonpanot vahvistaa liiton hallitus.

Valituslautakunta
Valituslautakunta koostuu viidestä valtuuston kokouksen valitsemasta jäsenestä, joista ainakin puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla tulee olla tuomarin virkaan oikeuttava oikeustieteellinen ylempi korkeakoulututkinto.

Valituslautakunnan jäsenet valitsevat lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan keskuudestaan. Valituslautakunnan yhteyshenkilönä toimii ja sen juoksevia asioita hoitaa liiton asettama valituslautakunnan sihteeri.

Valituslautakunta kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan tai tämän ollessa estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta. Valituslautakunta on toimivaltainen kun päätöksentekoon osallistuu vähintään kolme valituslautakunnan jäsentä, joista ainakin yksi on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

Valituslautakunta käsittelee valitukset, jotka kohdistuvat kilpailusääntöjen perusteella annettuihin rangaistus- ja kurinpitopäätöksiin sekä vastalauseratkaisuihin.

Valituslautakunnan tulee antaa kirjallinen päätös perusteluineen osapuolille 14 vuorokauden kuluessa päätöksen tekemisestä.