Toimintasäännöt

Liiton kokouksen 25.11.2023 hyväksymät toimintasäännöt.

1§ LIITON KOTIPAIKKA
Yhdistyksen nimi on Suomen Salibandyliitto ry., ruotsiksi Finlands Innebandyförbund r.f. Yhdistyksen nimestä käytetään epävirallista lyhennettä Salibandyliitto tai SSBL. Kansainvälisissä yhteyksissä Suomen Salibandyliitosta käytetään epävirallista nimeä Finnish Floorball Federation. Näissä säännöissä yhdistystä nimitetään liitoksi.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.

2§ LIITON TARKOITUS
Liitto on valtakunnallinen liikuntajärjestö, jonka tarkoituksena on edistää, valvoa ja ohjata maamme salibandyn ja sählyn harrastusta ja kehitystä. Liitto toimii siihen kuuluvien salibandyä ja sählyä harrastavien piiri- ja aluejärjestöjen, urheiluseurojen sekä muiden aatteellisena järjestönä ja yhdyssiteenä.

Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassaan liitto toimii yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti.

3§ TARKOITUKSEN TOTEUTTAMINEN
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto:
1) edustaa ja valvoo alansa ylimpänä elimenä jäsentensä salibandy- ja sählytoimintaaSuomessa ja ulkomailla
2) osallistuu liikuntaan ja urheiluun liittyvään yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja edunvalvontaan
3) laatii ja vahvistaa alansa kilpailu-, peli- ja muut säännöt, valvoo niiden noudattamista sekä puuttuu niitä koskeviin rikkomuksiin ja ratkaisee niitä koskevat erimielisyydet, ellei ratkaisuvaltaa ole nimenomaisesti delegoitu ulkopuoliselle taholle
4) järjestää kansallista ja kansainvälistä kilpailutoimintaa
5) ylläpitää toimintansa kannalta tarpeellisia rekistereitä
6) tekee salibandyn ja sählyn koulutus- ja valistustyötä
7) levittää liikunta- ja antidopingtietoutta sekä järjestää ja tukee alansa nuoriso-, harrastus- ja kuntoliikuntaa
8) pyrkii myötävaikuttamaan salibandyä ja sählyä harrastavien seurojen perustamiseen
9) pyrkii myötävaikuttamaan jäsenseurojensa toiminnan kehittämiseen
10) voi toimia jäsenenä valtakunnallisissa urheilu- ja liikuntajärjestöissä, salibandyn ja sählyn kansainvälisissä sekä muissa intressiensä mukaisissa järjestöissä
11) nimeää edustusjoukkueet ja niiden jäsenet sekä tukee niiden valmentautumista
12) harjoittaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa
13) ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä arvopapereita.

Toimintansa tukemiseksi liitto voi
– järjestää keräyksiä ja arpajaisia
– järjestää urheilu-, liikunta-, tanssi- ja huvitilaisuuksia
– järjestää koulutusta ja kursseja
– harjoittaa kustannus- ja monistustoimintaa
– harjoittaa majoitus- ja ravitsemusliikettä sekä bingotoimintaa
– omistaa ja ylläpitää urheilulaitoksia
– omistaa kiinteistöjä, osakkeita ja arvopapereita sekä
– välittää jäsenille voittoa tavoittelematta urheiluvälineitä ja -asusteita.

4§ LIITON JÄSENYYDET
Liitto kuuluu jäsenenä Kansainväliseen Salibandyliittoon (International Floorball Federation). Liiton hallitus päättää liittymisestä muihin järjestöihin sekä niistä eroamisesta.

5§ LIITON JÄSENET
Liiton varsinaisia jäseniä ovat liiton hallituksen hyväksymät salibandyä ja sählyä harrastavat, tukevat tai edistävät rekisteröidyt yhdistykset.

Kannattajajäseneksi tai tukijäseneksi voi liiton hallitus hyväksyä sellaisen yksityisen henkilön, oikeuskelpoisen yhteisön tai säätiön, joka toiminnallaan tukee liiton tarkoitusperiä.

Liiton jäseniksi pyrkivien on jätettävä liiton hallitukselle kirjallinen jäsenhakemus, josta tulee ilmetä hallituksen vaatimat tiedot ja johon tulee liittää todistus yhdistyksen rekisteröinnistä.

Liiton kokous voi kutsua erityisen ansioituneita henkilöitä liiton kunniapuheenjohtajiksi. Liitonhallitus voi kutsua erityisen ansioituneita henkilöitä liiton kunniajäseniksi.

Liiton jäsenten on sitouduttava noudattamaan liiton sääntöjä ja myös niiden yhteisöjensääntöjä, joiden jäsen liitto on, siten kuin liiton hallitus erikseen määrää. Liiton varsinainen jäsen on velvollinen ylläpitämään jäsenluetteloa ja pitämään laissa säädetyllä tavalla kirjanpitoa tuloistaan ja menoistaan sekä pöytäkirjaa kokouksistaan ja hallinnostaan.

6§ JÄSENMAKSU
Jäsenet suorittavat liitolle tilikausittain liiton varsinaisen kokouksen vahvistaman jäsenmaksun. Eri jäsenryhmillä voi olla toisistaan poikkeavat jäsenmaksut. Kunniajäsenet ja kunniapuheenjohtajat ovat jäsenmaksusta vapaat. Varsinaisten jäsenten jäsenmaksu voidaan porrastaa siten, että jäsenillä, jolla on enemmän kuin yksi ääni, on äänimääränmukaisesti korotettu jäsenmaksu. Lisäksi liiton jäseneksi tulevien uusien jäsenten jäsenmaksu voidaan ensimmäisen vuoden osalta vahvistaa normaalia jäsenmaksua alhaisemmaksi.

7§ PÄÄTÖSVALTA JA HALLINTO
Liiton ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenet liiton kokouksissa, joita ovat liiton varsinainenkokous ja liiton ylimääräinen kokous. Liiton kokousten välisenä aikana jäsenten päätösvaltaa käyttää valtuusto niiltä osin kuin näissä säännöissä on määrätty.

Liiton hallinnosta vastaa liiton hallitus sekä sen alaisuudessa toiminnanjohtaja ja muut toimihenkilöt. Liiton alueista ja niiden tehtävistä määrätään erikseen jäljempänä. Liiton palveluksessa oleva ei voi kuulua liiton hallitukseen tai valtuustoon. Liiton hallituksen jäsen ei voi samanaikaisesti olla valtuuston jäsen. Liiton valtuuston ja hallituksen jäseniä valittaessa äänestysmenettelyssä on huomioitava näiden sääntöjen vaatimukset eri sukupuolten edustuksesta.

8§ ÄÄNIOIKEUS
Liiton kokouksissa on kullakin jäsenmaksunsa maksaneella varsinaisella jäsenellä vähintään yksi varsinainen ääni. Yhden varsinaisen äänen lisäksi voi jäsenellä olla enintään kaksi lisä-ääntä, siten kuin tässä määrätään.

Varsinainen jäsen saa yhden lisä-äänen, jos jäseneen on liiton kokousta edeltävän toukokuun viimeiseen päivään mennessä kyseisenä pelikautena lunastettu vähintään sata (100) hallituksen vahvistamaan pelipassiluokitukseen kuuluvaa pelipassia sekä toisen lisä-äänen, kun näin lunastettujen pelipassien määrä on yhteensä viisisataa (500) tai sitä enemmän.

Liiton hallitus vahvistaa pelipassiluokat seuraavaa pelikautta varten huhtikuun viimeiseen päivään mennessä sekä jäsenten pelipassi- ja äänimäärät kesäkuun viimeiseen päivään mennessä tai muuten tarvittaessa.

Kannattajajäsenellä, tukijäsenellä, kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla ei ole äänioikeutta.

Liiton kokouksissa käyttävät jäsenten päätäntävaltaa näiden valtuuttamat kokousedustajat. Jokainen jäsen valitsee itselleen kokousedustajan, joka saa käyttää edustamansa jäsenenkoko äänimäärän. Yhtä jäsentä voi edustaa kerallaan vain yksi kokousedustaja, jolloin kokousedustajalla on käytettävissään, seurasta riippuen, yhteensä 1–3 ääntä.

Jäsenen valtuuttaman kokousedustajan tulee olla jäsenen lakimääräinen edustaja, jäsenen hallituksen jäsen tai sellainen täysivaltainen henkilöjäsen, jolla on voimassa oleva liiton pelipassi. Kokousedustajan on kokouksessa esitettävä edustamansa jäsenyhdistyksen hallituksen tai nimenkirjoittajien allekirjoittama valtakirja.

Voidakseen käyttää liiton kokouksessa äänioikeutta jäsenen on ilmoitettava osallistumisestaan liiton kokoukseen etukäteen yhdistykselle viimeistään kokouskutsussa mainittuun päivään mennessä. Siinä tapauksessa, että jäsen on laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuutensa, mutta lähettää liiton kokoukseen yllä mainitut edellytykset täyttävän kokousedustajansa, voidaan liiton kokouksen päätöksellä hyväksyä kyseinen kokousedustaja kuitenkin mukaan kokoukseen. Päätös kokousedustajan ottamisesta mukaan kokoukseen on tehtävä enemmistöpäätöksellä, siten, että yli puolet kokoukseen osallistuvista kokousedustajista kannattaa päätöstä.

Valtuuston kokouksissa kullakin paikalla olevalla valtuuston jäsenellä tai poissaolevan valtuuston jäsenen paikalla olevalla varajäsenellä on yksi ääni. Valtuuston jäsen tai varajäsen ei voi käyttää ääntään edustajan välityksellä.

Aluekokouksessa voi äänioikeutta käyttää kyseiseen alueeseen kuuluva varsinainen jäsen siten, kuin tässä pykälässä on äänioikeudesta liiton kokouksissa määrätty.

9§ LIITON KOKOUS
Liiton varsinainen kokous pidetään joka kolmas vuosi loka-marraskuussa liiton hallituksen kutsusta. Liiton ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus taikka valtuusto katsoo sen tarpeelliseksi tai kun jäsenet, jotka yhteensä edustavat vähintään yhtä kymmenesosaa (1/10) äänioikeutettujen jäsenten äänimäärästä, on jonkin tietyn asian takia tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen esityksen.

Liiton kokouksen tarkan paikan ja ajankohdan määrää liiton hallitus. Liiton hallitus voi päättää, että jäsenillä on erikseen hallituksen määräämillä perusteilla ja tavoilla mahdollisuus osallistua liiton kokoukseen tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Liiton kokouksen tarkka ajankohta on ilmoitettava jäsenille kirjallisesti viimeistään kuusikymmentä (60) vuorokautta ennen kokousta. Ilmoitus voidaan toimittaa jäsenille myös sähköpostilla.

Liiton ylimääräinen kokous on pidettävä neljän kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat tehneet edellä mainitulla tavalla kokouksen pitämistä koskevan kirjallisen esityksen. Liiton ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on kutsuttu koolle. Liiton ylimääräisen kokouksen koolle kutsumisessa on muutoin noudatettava mitä näissä säännöissä on määrätty liiton kokouksen koolle kutsumisesta.

Asioista, joita liiton jäsenet haluavat liiton kokouksen käsittelevän, on tehtävä hallitukselle kirjallinen esitys viimeistään kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen kokousta.

Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Henkilövaalit ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Mikäli valittavana on yksi henkilö, tämän on saatava yli puolet annetuista äänistä. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Liiton varsinaisessa kokouksessa käsiteltävät asiat:

1) kokouksen avaus

2) valitaan kokoukselle
a) puheenjohtaja
b) sihteeri
c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
d) tarvittava määrä ääntenlaskijoita

3) todetaan
a) läsnäolijat
b) kokouksessa edustetut äänioikeutetut jäsenet sekä niiden äänimäärät ja valtuutetut edustajat

4) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

5) esitetään hallituksen laatima pitkän aikavälin toimintasuunnitelma ja keskustellaan toiminnan kehittämisestä pitkällä aikavälillä

6) esitetään liiton hallituksen laatima raportti liiton taloudellisesta tilasta sekä keskustellaan liiton taloudesta ja sen kehityksestä

7) päätetään hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten palkkioista ja palkkioperusteista kolmeksi seuraavaksi tilikaudeksi

8) päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä kolmeksi seuraavaksi tilikaudeksi

9) valitaan 17§:n mukaisesti asetettujen ehdokkaiden joukosta hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen muut jäsenet seuraavaksi kolmeksi tilikaudeksi

10) päätetään valtuuston jäsenten lukumäärä ja niiden alueellinen jakauma seuraavaksi kolmeksi tilikaudeksi

11) valitaan valtuuston jäsenet ja näille alueperusteiset varajäsenet seuraavaksi kolmeksi tilikaudeksi

12) valitaan 12§:ssä tarkoitetun valituslautakunnan jäsenten määrä ja jäsenet seuraavaksi kolmeksi kalenterivuodeksi

13) valitaan liitolle seuraavaksi kolmeksi tilikaudeksi joko kaksi tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varatilintarkastajat tai vaihtoehtoisesti yksi tilintarkastusyhteisö

14) vahvistetaan jäsenmaksut seuraavaksi kolmeksi tilikaudeksi

15) käsitellään liiton hallituksen esittämät tai jäsenten tämän pykälän mukaisesti vireillepanemat asiat

16) kokouksen päättäminen

10§ VALTUUSTO
Valtuuston muodostaa liiton varsinaisen kokouksen valitsemat enintään 21 varsinaista jäsentä sekä alueperusteiset varajäsenet. Valtuusto on toimivaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä tai puuttuvien jäsenten osalta heidän alueperusteisista varajäsenistään on läsnä.

Valtuuston jäsenten lukumäärän tulee jakautua liiton eri alueiden kesken ja valtuustossa tulee olla liiton alueellinen edustus painotettuna siten, että kultakin alueelta valitaan enintään 3 valtuuston jäsentä. Valtuuston jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa useampaa kuin yhtä sukupuolta, jos alueellisen ehdokasasettelun perusteella ehdolla on useamman kuin yhden sukupuolen ehdokkaita.

Valtuusto pitää tilikausittain yhden varsinaisen kokouksen maalis-huhtikuussa. Liiton hallitus voi päättää, että valtuuston jäsenillä on erikseen hallituksen määräämillä perusteilla jatavoilla mahdollisuus osallistua valtuuston kokoukseen tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

Läsnäolo-oikeus valtuuston kokouksissa on ainoastaan valtuuston jäsenillä ja varajäsenillä sekä liiton hallituksella, tilintarkastajilla ja toimihenkilöillä. Muilla ei ole läsnäolo-oikeutta, ellei liiton kokous tai valtuusto muuta päätä.

Valtuuston ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun liiton hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään puolet (1/2) valtuuston jäsenistä on jonkin tietyn asian takia tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen esityksen. Valtuuston ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on kutsuttu koolle. Ylimääräinen kokous on pidettävä kuukauden kuluessa siitä, kun valtuuston jäsenet ovat tehneet edellä mainitulla tavalla kokouksen pitämistä koskevan esityksen.

Valtuusto ei voi käsitellä asioita, jotka näiden sääntöjen mukaan kuuluvat liiton kokoukselle. Asioista, joita valtuuston jäsenet haluavat valtuuston käsittelevän, on tehtävä liiton hallitukselle kirjallinen esitys viimeistään kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen kokousta.

Valtuuston varsinaisessa kokouksessa käsitellään:

1) kokouksen avaus

2) valitaan kokoukselle
a) puheenjohtaja
b) sihteeri
c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
d) tarvittava määrä äänenlaskijoita

3) todetaan läsnäolijat sekä äänioikeutetut valtuuston varsinaiset jäsenet ja varajäsenet

4) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

5) esitetään liiton hallituksen laatima vuosikertomus ja tilinpäätös sekä vahvistetaan tilinpäätös

6) esitetään tilintarkastajien kertomus ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liitonhallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille

7) käsitellään liiton hallituksen esittämät ja valtuuston jäsenten tämän pykälän mukaisesti vireille panemat asiat

8) kokouksen päättäminen

11§ LIITON HALLITUS
Liiton asioita hoitaa liiton kokouksen valitsema hallitus, joka koostuu puheenjohtajasta ja vähintään kuudesta (6) ja enintään yhdeksästä (9) jäsenestä. Hallituksen jäsenistä yhtä sukupuolta voi olla enintään kaksi kolmasosaa (2/3). Yhden hallitukseen valittavista jäsenistä tulee olla aktiivinen pääsarjapelaaja taikka henkilö, joka on pelaajia edustavan tahonehdottama.

Hallituksen alaisuudessa toimii liiton toiminnanjohtaja, joka johtaa liiton operatiivista työskentelyä. Hallituksen puheenjohtajaa kutsutaan myös liiton puheenjohtajaksi.

Hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen muut jäsenet valitaan aina kolmeksi tilikaudeksi kerrallaan. Mikäli hallituksen jäsen eroaa tai hallituksen jäsenen toimikausi muuten jää kesken voi valtuusto valita tälle henkilölle seuraajan kesken jääneen toimikauden loppuun. Yksittäinen hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsen voi toimia tehtävässään yhtäjaksoisesti enintään kolme täyttä toimikautta. Ennen vuotta 2024 puheenjohtajan tai hallituksen jäsenen tehtävissä toimittu aika lasketaan enimmäisaikaa laskettaessa yhdeksi täydeksi toimikaudeksi.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessa estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta, kun siihen on aihetta tai vähintään kaksi (2) jäsentä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä.

Hallituksen käsittelemät asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, henkilövaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen tehtävänä on mm:
1) ohjata ja valvoa kansallista salibandy- ja sählytoimintaa
2) edustaa liittoa ja edistää kaikin laillisin tavoin liiton tarkoitusperiä
3) osallistua aktiivisesti liikuntaan ja urheiluun liittyvään yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja edunvalvontaan
4) huolehtia liiton taloudesta ja vastata liiton omaisuuden hoidosta
5) päättää liiton kokousten valtuuston ja aluekokousten koolle kutsumisesta ja niidenvalmistelusta
6) vahvistaa jäsenten äänimäärät liiton kokouksissa
7) huolehtia talous- ja toimintasuunnitelmien sekä toimintakertomusten ja tilinpäätösten laatimisesta
8) huolehtia lakien ja sääntöjen mukaisesti liiton ja valtuuston kokouksissa tehtyjen päätösten toimeenpanosta
9) hyväksyä uudet jäsenet ja ylläpitää jäsenluetteloa sekä pelaajalisenssi-, vakuutus-, kurinpito- sekä muita toiminnan kannalta tarpeellisia rekistereitä
10) laatia ja vahvistaa liiton sääntöjä alemman asteiset liiton sisäisessä toiminnassa noudettavat määräykset ja ohjeet
11) vahvistaa liiton pelipassiluokat ja pelipassien lunastusmenettelyn
12) laatia ja vahvistaa liiton kilpailu- ja pelisäännöt sekä muut kilpailutoimintaan liittyvät säännöt ja määräykset
13) päättää liiton tarvitsemista valiokunnista ja toimielimistä sekä niiden jäsenistä
14) päättää toimien perustamisesta tai lakkauttamisesta sekä toiminnanjohtajan valinnasta ja erottamisesta
15) päättää toiminnanjohtajan esityksestä liitolle keskeisten toimihenkilöiden toimenkuvista, valinnasta ja erottamisesta
16) päättää liiton ansiomerkkien myöntämisestä sekä muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä
17) päättää henkilön, joka on pitkän ajan erityisen merkittävällä tavalla edistänyt liiton tarkoitusperiä, kutsumisesta liiton kunniajäseneksi
18) valita liiton edustajat muihin yhteisöihin
19) päättää jäseniin ja näiden jäseniin kohdistuvista kurinpitotoimista, ellei kurinpitovaltaa ole kilpailusäännöissä delegoitu edelleen
20) huolehtia arvokilpailujen hakemisesta ja niihin osallistumisesta
21) nimittää maajoukkueet ja niiden jäsenet sekä päättää maajoukkueiden toiminnasta ja taloudesta
22) päättää ja huolehtia liiton alueista ja niiden organisoinnista.

Hallituksen puheenjohtajan tehtävänä on:
1) johtaa ja edustaa liittoa
2) toimia toiminnanjohtajan esimiehenä
3) valvoa hallituksen päätösten toimeenpanoa
4) kutsua koolle ja johtaa liiton hallitusta

Toiminnanjohtajan tehtävänä on hallituksen johdon ja valvonnan alaisena:
1) vastata liiton operatiivisesta johtamisesta, vuosisuunnittelun valmistelusta ja toimeenpanosta sekä henkilöstöhallinnosta
2) toimia liiton hallituksen kokouksissa esittelijänä
3) vastata hallituksen ja valtuuston päätösten toimeenpanosta sekä edustaa liittoa hallituksen ja hallituksen puheenjohtajan päätösten mukaisesti
4) vastata yhteydenpidosta jäsenjärjestöihin ja muihin keskeisiin sidosryhmiin.

12§ VALITUSLAUTAKUNTA
Valituslautakunta koostuu 3-8 jäsenestä, joista ainakin puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla tulee olla tuomarin virkaan oikeuttava oikeustieteellinen ylempi korkeakoulututkinto. Lautakunnan jäsenen toimikausi on kolme kalenterivuotta.

Liiton kokous valitsee valituslautakunnan jäsenet ja valtuusto voi tarvittaessa täydentää lautakunnan kokoonpanoa, mikäli lautakunnan jäsen eroaa tai muuten jättää tehtävänsä kesken toimikauden.

Valituslautakunnan jäsenet valitsevat lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan keskuudestaan. Valituslautakunnan yhteyshenkilönä toimii ja sen juoksevia asioita hoitaa liiton asettama valituslautakunnan sihteeri.

Valituslautakunta kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan tai tämän ollessa estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta. Valituslautakunta on toimivaltainen, kun päätöksentekoon osallistuu vähintään kolme valituslautakunnan jäsentä, joista ainakin yksi on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

Valituslautakunta käsittelee kilpailusääntöjen mukaan sille osoitetut asiat viipymättä, jotka kohdistuvat kilpailusääntöjen perusteella annettuihin rangaistus- ja kurinpitopäätöksiin sekä vastalauseratkaisuihin. Valituslautakunnan tulee antaa kirjallinen päätös perusteluineen osapuolille 14 vuorokauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Valituslautakunnan asiassa antama päätös on liiton lopullinen päätös.

13§ URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA
Liiton ja sen toimielinten tekemistä päätöksistä voi asianosainen valittaa urheilun oikeusturvalautakuntaan, mikäli tehty päätös kuuluu lautakunnan toimivaltaan sekä liiton kaikki sääntöjen edellyttämät muutoksenhakumahdollisuudet on käytetty.

Liitto ja sen jäsenet sitoutuvat urheilun oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ja noudattamaan sen päätöksiä.

14§ LIITON ALUEET
Liiton toiminta on jaettu alueisiin. Alueeseen kuuluvat alueella toimivat liiton varsinaiset jäsenet. Liiton hallitus päättää alueiden lukumäärästä ja maantieteellisistä rajoista sekä vahvistaa kuhunkin alueeseen kuuluvat jäsenet.

Alueen tehtävänä on toimialueellaan edesauttaa liiton tarkoituksen toteuttamista liiton sääntöjen ja hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti.

Tehtäviensä hoitamiseksi alue:
1) edistää alueella olevien jäsenten ja salibandyharrastajien käytössä olevien harjoitus-, kilpailu-, harraste-, ja muiden toimintaedellytysten ja -olosuhteiden luomista ja parantamista
2) edistää ja ohjaa liiton jäseniä alueellaan erityisesti lasten ja nuorten kehittymistä liikunnallisen elämäntavan omaaviksi yhteiskunnan jäseniksi sekä tukee heidän tavoitteitaan salibandyssa
3) toimii yhteistyössä alueella toimivien kuntien ja muiden yhteisöjen kanssa
4) asettaa useampaa sukupuolta edustavia ehdokkaita valtuuston jäseniksi 17§:n mukaisesti

Tehtäviensä hoitamiseksi alue voi lisäksi:
– tehdä esityksiä edustajista liikunnan ja urheilun alueellisiin toimielimiin
– valmistella esityksiä ja aloitteita liiton päätöksentekoelimille
– ottaa kantaa liikunnan ja urheilun yhteiskunnallisiin kysymyksiin alueella.

Alueen kokouksia kutsutaan näissä säännöissä myös aluekokouksiksi. Läsnäolo-oikeus aluekokouksissa on jokaisella alueeseen kuuluvalla liiton varsinaisella jäsenellä, liitonhallituksen ja valtuuston jäsenillä sekä liiton toimihenkilöillä.

Alueen sääntömääräinen kokous pidetään joka kolmas vuosi helmi-syyskuussa liiton hallituksen kutsusta. Liiton hallitus voi päättää, että jäsenillä on erikseen hallituksen määräämillä perusteilla ja tavoilla mahdollisuus osallistua alueen kokoukseen tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

Alueen ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun alueen jäsenet, jotka yhteensä edustavat vähintään yhtä kymmenesosaa (1/10) alueen äänioikeutettujen jäsenten äänimäärästä, on jonkin tietyn asian takia tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen esityksen. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksikokous on kutsuttu koolle. Ylimääräinen kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat tehneet edellä mainitulla tavalla kokouksen pitämistä koskevan kirjallisen esityksen.

Liiton hallitus ilmoittaa kirjallisesti aluekokouksen ajankohdasta alueeseen kuuluville jäsenille viimeistään 30 vuorokautta ennen kokousta. Ilmoitus voidaan toimittaa myös sähköpostilla.

Alueeseen kuuluvilla jäsenillä on oikeus tehdä esityksiä aluekokoukseen käsiteltäväksi haluamistaan asioista. Esitykset tulee toimittaa alueella toimivalle liiton toimihenkilölle tai liiton hallitukselle vähintään 21 vuorokautta ennen kokousta.

Alueen sääntömääräisessä kokouksessa käsiteltävät asiat:
1) kokouksen avaus

2) valitaan kokoukselle
a) puheenjohtaja
b) sihteeri
c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
d) tarvittava määrä ääntenlaskijoita

3) todetaan
a) läsnäolijat
b) kokouksessa edustetut äänioikeutetut alueeseen kuuluvat jäsenet sekä niiden äänimäärät ja valtuutetut edustajat

4) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

5) nimetään alueen ehdokkaat valtuuston varsinaisiksi jäseniksi

6) nimetään alueen ehdokkaat valtuuston varajäseniksi ja näiden etusijajärjestys

7) käsitellään muita näissä toimintasäännöissä määriteltyjä asioita

8) käsitellään jäsenten esittämiä asioita

9) kokouksen päättäminen

Jokaisen alueen ehdotuksessa valtuuston varsinaisiksi jäseniksi tulee olla useamman kuin yhden sukupuolen edustus.

15§ NIMEN KIRJOITTAMINEN
Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Oikeus yhdistyksen nimen kirjoittamiseen on lisäksi henkilöllä, jolla on siihen hallituksen erikseen antama oikeus yhdessä puheenjohtajan tai toisen hallituksen nimeämän henkilön kanssa.

16§ KOKOUSKUTSU
Liiton valtuuston ja alueiden kokoukset kutsuu koolle liiton hallitus.

Kokouskutsu liiton kokoukseen on toimitettava viimeistään kaksikymmentäyksi (21) vuorokautta ennen kokousta joko lähettämällä kutsu kirjallisena tai sähköisesti kullekin jäsenelle tai julkaisemalla kutsu liiton kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä ja lisäksi liiton internet-sivuilla.

Kokouskutsu valtuuston kokoukseen on toimitettava viimeistään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta lähettämällä kutsu kirjallisena tai sähköisesti kullekin valtuuston jäsenelle.

Kokouskutsu aluekokoukseen on toimitettava viimeistään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta lähettämällä kutsu kirjallisena tai sähköisesti kullekin alueeseen kuuluvalle jäsenelle ja julkaisemalla kutsu liiton verkkosivuilla.

17§ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA HALLITUKSEN JÄSENTEN SEKÄ VALTUUSTON JÄSENTEN EHDOLLE ASETTAMINEN
Liiton äänioikeutettu jäsen voi asettaa ehdokkaan liiton hallituksen puheenjohtajaksi sekä hallituksen jäseneksi. Ehdokkaan asettaminen tapahtuu ilmoittamalla ehdokkaasta kirjallisesti liiton hallitukselle viimeistään 30 päivää ennen liiton kokousta. Muilla kuin äänioikeutetuilla jäsenillä ei ole oikeutta asettaa ehdokkaita liiton hallituksen jäseneksi tai hallituksen puheenjohtajaksi.

Aluekokous voi asettaa ehdokkaita valtuuston jäseniksi ilmoittamalla ehdokkaista kirjallisesti liiton hallitukselle viimeistään 30 vuorokautta ennen liiton kokousta. Muilla kuin aluekokouksella ei ole oikeutta asettaa kyseisen alueen ehdokkaita valtuuston jäseniksi.

Liiton kokous ei ole sidottu jäsenten tai aluekokousten asettamiin ehdokkaisiin.

18§ ANTIDOPING JA EETTISIÄ RIKKOMUKSIA KOSKEVAT SÄÄNNÖT
Liitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet kulloinkin voimassa olevaan Suomen antidopingsäännöstöön, Kansainvälisen Olympiakomitean, Kansainvälisen Paralympiakomitean ja Kansainvälisen Salibandyliiton (IFF) antidopingsäännöstöön sekä Suomen allekirjoittamien kansainvälisten antidopingsopimusten mukaisiin sääntöihin.

Kurinpitovaltaa dopingasioissa käyttää Suomen antidopingsäännöstössä mainittu kurinpitoelin.

Liitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet urheilun ja liikunnan yhteisiin epäasiallista käyttäytymistä ja eettisiä rikkomuksia koskeviin kurinpitomääräyksiin. Lisäksi liitto sitoutuu vastustamaan kilpailumanipulaatiota kulloinkin määriteltyjen kriteerien ja ohjelmien puitteissa.

19§ TILIKAUSI
Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen on annettava tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen valtuuston varsinaista kokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa liiton hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen valtuuston varsinaista kokousta. Tilintarkastajien on myös seurattava liiton hallituksen toimintaa ja heillä on oikeus suorittaa tarkastus koska tahansa määräämänään aikana. Tilintarkastajien toimikausi on kolme tilikautta.

20§ JÄSENYYDEN LAKKAAMINEN
Jäsenyys liitossa lakkaa, jos jäsen eroaa, erotetaan tai päätetään purkaa. Jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla asiasta kirjallisesti hallituksen puheenjohtajalle tai hallitukselle. Eroamisilmoituksen voi tehdä myös liiton kokouksessa. Liitosta eroaminen tulee voimaan sen kalenterivuoden lopussa, jonka aikana eroamisilmoitus on tehty. Siihen asti jäsenvelvollisuudet ja -oikeudet ovat voimassa.

Liiton hallitus voi erottaa jäsenen tai rajoittaa jäsenen jäsenoikeuksia määräaikaisesti, jos jäsen:
– rikkoo liiton sääntöjä tai niiden nojalla annettuja määräyksiä
– toimii vastoin liiton tarkoitusperiä tai eettistä säännöstöä
– jättää noudattamatta liiton hallituksen tai muiden liiton elimien päätöksiä
– jättää maksamatta liitolle kuuluvan maksun tai
– jos yhdistyslaissa mainittu erottamisperuste muutoin on olemassa.

Ennen erottamispäätöstä jäsenelle on varattava kohtuullisessa määräajassa tilaisuus tulla kuulluksi, paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.

Erottamispäätöksessä on mainittava erottamisen syy. Erottamispäätöksestä on lähetettävä ilmoitus erotetulle jäsenelle kirjatulla kirjeellä tai muutoin todisteellisesti viiden (5) päivän kuluessa päätöksestä lukien. Erottamispäätös astuu voimaan heti.

Erottamispäätöksestä voidaan valittaa urheilun oikeusturvalautakuntaan sen sääntöjenmukaisessa määräajassa.

Liittohallitus voi evätä jäseneltä äänioikeuden liiton ja alueen kokouksessa, jos jäsen ei ole suorittanut säännöissä tarkoitettuja maksujaan kolmen kuukauden kuluessa eräpäivästä lukien. Jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta yhdeltä tai useammalta edelliseltä tilikaudelta, voi liiton hallitus erottaa jäsenen liitosta. Jäsenmaksun laiminlyönnin johdosta erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta vedota asiassa liiton hallitukseen tai liiton kokoukseen. Erotetuilla ei ole oikeutta vaatia takaisin liitolle tai liiton alaisille aluejärjestöille suorittamiaan maksuja.

21§ KURINPITO KILPAILUTOIMINNASSA
Liiton kilpailutoiminnan kurinpitovaltaa käyttää liiton hallituksen valitsema kurinpitovaliokunta, muu kurinpitoelin tai toimihenkilö liiton kilpailu- ja/tai kurinpitosääntöjen mukaisesti.

Seuran sarjapaikan tai kilpailuoikeuden menettämisestä, sakosta, varoituksesta tai muista kilpailusääntöjen mukaisista rangaistuksista päättää liittohallituksen määräämä toimielin tai toimihenkilö sen mukaan kuin tarkemmin määrätään liiton kilpailusäännöissä.

Liittohallituksen määräämä toimielin tai toimihenkilö voi myös päättää jäsenyhdistyksen jäseneen tai muuhun liiton sääntöihin sitoutuneeseen henkilöön kohdistuvasta peli-, kilpailu- tai toimintakiellosta, sakosta, varoituksesta tai muista kilpailusääntöjen mukaisista rangaistuksista sen mukaan kuin tarkemmin määrätään liiton kilpailusäännöissä.

22§ SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä liiton kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

23§ LIITON PURKAMINEN
Liitto purkautuu, jos sitä koskeva päätös on tehty kahdessa vähintään kuukauden väliajalla pidetyssä kokouksessa ja kummassakin on vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä kannattanut purkautumista. Kokouskutsussa on mainittava liiton purkautumisesta.

Liiton purkautuessa liiton varat käytetään liiton tarkoituksen edistämiseen jälkimmäisen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Liiton tullessa lakkautetuksi varat käytetään samaan tarkoitukseen.

Toimintasäännöt (pdf)