Hallitusehdokas: Tomi Auremaa

Hallituksen jäsenehdokas

Perustiedot
Nimi: Tomi Auremaa
Ikä: 47
Koulutus: Filosofian maisteri
Ammatti: Viestintäyksikön päällikkö, Head of Communications, Veikkaus Oy
Kotikunta: Turku
Ehdottanut seura/seurat: FBC Turku, Nokian KrP

Taustasi salibandyssa: Missä tehtävissä salibandyn parissa toimit tai olet aiemmin toiminut?
Olen toiminut salibandyssa lähes kaikissa mahdollisissa rooleissa jo 1990-luvun alusta saakka. Olin perustamassa mynämäkeläistä SBS Wirmoa mietoislaisen kanalan pihalla 1993, jonka jälkeen olen pelannut, valmentanut, toiminut managerina, erotuomarina liigatasolle saakka, F-liigan hallituksen jäsenenä sekä lajia aktiivisesti harrastavan 17-vuotiaan poikani kuskina ja kannustajana.

Laji on minulle rakas ja tärkeä. Se on tarjonnut paljon ikimuistoisia hetkiä. Aina ei ole ollut hauskaa, mutta myös vaikeat, jopa siinä hetkessä kivuliailta tuntuneet asiat ovat kerryttäneet arvokasta elämänkokemusta.

Muu aktiivisuus: luottamustoimet, järjestökokemus jne.
Salibandyseura Wirmon toiminnassa mukana alusta saakka. Välillä hyvinkin aktiivisesti, tällä hetkellä etäältä seuraten. Ikimuistoisimmat hetket seuran miesten joukkueen managerina 2011–2015, jolloin oman kylän pojat nousivat ykkösdivisioonaan ja pelasivat siellä kotikunnan hurmos takana hienoja otteluja.

Opiskeluaikana toimin Jyväskylän Ylioppilaslehden hallituksessa 2000-luvun alussa. Salibandyn F-liigan hallituksessa olen toiminut vuodesta 2018, muutaman viimeisen vuoden ajan varapuheenjohtajana.

LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/tomi-auremaa-29213b158/

Miksi olisit hyvä henkilö hallituksen jäseneksi?
Olen intohimoinen, aktiivinen, aikaansaava ja erittäin yhteistyökykyinen. Koulutukseni ja työkokemukseni viestinnästä ja liikuntahallinnosta tukevat niitä asioita, joista hyvinvoiva liikunta- ja urheiluorganisaatio rakentuu. Liiton pitää liikuttaa ””vauvasta vaariin””, mutta tarjota mahdollisuuksia myös heille, jotka haluavat lähestyä lajia huippu-urheilun näkökulmasta.

Ymmärrän hallituksen jäsenten ja liiton operatiivisen osaston välisen työnjaon. Hallituksen jäsenen tärkein tehtävä on tukea, ohjata, kannustaa ja sparrata. Liitto on olemassa seuroja ja harrastajia varten, joten tuon ruohojuuritason arjen ymmärtäminen on välttämättömyys. Olen itse kokenut käytännössä, miten seuratyössä viikon tunnit loppuvat, eikä aina ole ollut aikaa ja voimia kehittää toimintaa. On tärkeää, että silloin rinnalla on tärkeitä tukihenkilöitä.

Minulle liiton hallituksen jäsenenä olisi kunnia-asia saada kentälle aikaan konkreettinen ja kattava tunne siitä, ettei yksikään lajin työntekijä tai vapaaehtoinen jää vaikeina hetkinä yksin vaan apua ja tukea on saatavilla.

Mikä on mielestäsi suomalaisen salibandyn tila tällä hetkellä? Missä on onnistuttu, missä on parannettavaa?
Laji liikuttaa valtavaa joukkoa suomalaisia ja sen maine on HS:n uutisen (T-median tutkimus) mukaan paras isoista lajiliitoista. Myös Olympiakomitea oli mukana vertailussa. Meidän pitää olla siitä ylpeä! Lajin parissa toimivat ovat tehneet paljon asioita oikein, mutta parannettavaakin on.

Tarvitsemme lajiin mukaan lisää vapaaehtoisia ja motivoituneita toimijoita erityisesti junioripuolelle. Heille pitää luoda turvallinen ja kannustava toimintaympäristö seurassa/joukkueessa samalla tavalla kuin ne rakentavat sen seuran/joukkueen lapsille.

Lajin kaupalliseen kasvuun on panostettava ja kannustettava seuroja siihen. Liiton toimihenkilöiden ja liiton hallitusten jäsenten pitää kehittää malleja, jotka tukevat seuroja ja ohjaavat toimintaa. Lajista pitää saada vielä kiinnostavampi yritysten silmissä. Ottelutapahtumiin pitää panostaa vielä enemmän niin huipputasolla liigoissa, mutta myös aladivareissa ja junioreissa. Salibandyottelun pitää olla sellainen, että sinne oikein odottaa pääsevänsä. Intohimon ja tunteiden pitää antaa räiskyä katsomossa ja kentällä, mutta kaikkeen epäasialliseen käytökseen pitää luonnollisesti puuttua reippaasti.

Samaan aikaan kun haemme kaupallista kasvua, meidän pitää kantaa vastuumme siitä, etteivät harrastamisen kustannukset paisu liikaa. Jo tällä hetkellä esimerkiksi juniorien SM-tasolla pelaaminen on aivan liian kallista matka- ja muiden kulujen vuoksi. On selvää, että yli 15-vuotiaissa pitää pelata mestaruuksista – se on pelaajille tärkeää – mutta sarjajärjestelmä pitää miettiä enemmän alueellisuuden kautta.

Koronan jälkeen monet aikuisharrastejoukkueet ovat lopettaneet. Heidät pitää houkutella takaisin lajin pariin. Markkinointiin nimenomaan tuo kohderyhmä targetoiden pitää panostaa vielä paljon enemmän.

Mihin asioihin haluaisit erityisesti vaikuttaa hallituksessa?
Asioita voi muuttaa yhdessä ja yhteistyössä. Haluan kuitenkin nostaa esiin viisi tärkeää vaaliteemaa, joita aion edistää, mikäli tulen valituksi.

1. Salibandyliiton pitää kannustaa seuroja porkkanamallilla kehittämään toimintaansa. Seuroilla on liian vähän resursseja kehittyä ja kehittää, eikä se onnistu suurimmalla osalla ilman liiton kannustavaa ohjaamista. Se voi tarkoittaa esimerkiksi liiton työntekijöiden suoraa panosta niiden seurojen kehittämiseen, joilla on halua kehittyä ja jotka ovat valmiita itsekin siihen panostamaan.

2. Salibandyn harrastaminen juniorien huipputasolla on aivan liian kallista. Liiton pitää miettiä uusia ratkaisuja esimerkiksi sarjajärjestelmiin, että matka- ja hallikustannukset saadaan kuriin. Onko yksittäisten pelien pelaaminen syksystä kevääseen ympäri Suomen esimerkiksi 16-vuotiaiden kohdalla perusteltua? Ei ole. Pitäisi löytää kustannustehokkaampi malli, joka kyllä syntyy, mikäli halua on.

3. Liiton kulurakenne pitää perata tarkalla kammalla läpi, ja jokaiseen käytettyyn euroon pitää suhtautua kriittisesti, vaikka sille lopulta perustelu löydettäisiinkin. Onko esimerkiksi maajoukkuetoimintaan käytettävä rahasumma kaikkinensa perusteltu vai pitäisikö tuosta rahasta kohdentaa euroja esimerkiksi seurojen kehitystyöhön? Ehdottomasti pitäisi! Juniorien maajoukkuetapahtumiin pitää tuoda myös omavastuuosuus mukaan, kuten monissa muissakin verrokkilajeissa, kuten lentopallossa, koripallossa, hiihdossa ja yleisurheilussa.

4. Koko suomalaiselle salibandylle on eduksi, että meillä on uskottava ja mielenkiintoinen pääsarja miehissä ja naisissa. Liiton pitää osoittaa konkreettisilla teoilla F-liigan seurojen suuntaan, että se todella haluaa panostaa pääsarjojen elinvoimaisuuteen. Lajin kaupallisen arvon kasvattaminen lähtee F-liigasta ja sataa lopulta koko lajin laariin. Tässäkin pitää toteuttaa porkkanamallia. Kehityspotentiaalia ja -halua omaaville seuroille pitää rakentaa kannustava malli, jolloin siellä toimivat henkilöt kokevat, etteivät he jää vaikeidenkaan asioiden keskellä yksin.

5. Liiton uuden hallituksen pitää asettaa ensimmäisen kvartaalin aikana selkeät, mitattavissa olevat tavoitteet jokaiselle toimintavuodelle. Ne eivät saa kuitenkaan liikaa kahlita tekemistä ja muutoskykyä ja reagointitaitoa nopeasti pitää tietenkin olla. Tavoitteista tulee kuitenkin liitolle ja operatiiviselle henkilöstölle selkeä suuntaviiva ja siitä sekä asioiden etenemisestä pitää pystyä viestimään koko ajan lajikentälle.

Vapaa sana
Salibandy ei kilpaile vain harrastajista muiden urheilulajien kanssa vaan isossa kuvassa ihmisten vapaa-ajasta. Meidän pitää olla rohkeita kokeilemaan ja testaamaan asioita, joilla voimme rakentaa hienosta lajistamme entistä kiinnostavamman ja houkuttelevamman. Sitä pitää olla mielekästä pelata, valmentaa, tuomaroida, seurata lehtereiltä tai kotisohvalta.

Tuohon työhön tarvitaan meitä kaikkia ja rakentavan kriittistä keskustelua, jossa ollaan asioista eri mieltä, mutta kuitenkin kunnioitetaan myös heitä, joiden kanssa näkemykset eivät osu yksiin.

Haluan osaltani tuoda liiton hallitukseen osaamista, jossa ajatellaan isoa kuvaa ja lajin tulevaisuutta eri näkökulmista, mutta ei kuitenkaan rakennella epärealistisia pilvilinnoja vaan ymmärretään seurojen ja harrastajien arkea.