Hallitusehdokas: Jyrki Paajanen

Perustiedot
Nimi: Jyrki Paajanen
Ikä: 43
Koulutus: Yhteisöpedagogi
Ammatti: Viestintä- ja tapahtumapäällikkö
Kotikunta: Espoo
Ehdottanut seura/seurat: Northern Stars, SB-Pro

Taustasi salibandyssa: Missä tehtävissä salibandyn parissa toimit tai olet aiemmin toiminut?
Salibandy aloiteltiin 90-luvun alussa pihapeleissä taloyhtiöiden välillä. Näistä peleistä koottiin pari joukkuetta Salibandyliiton sarjatoimintaan, vuosi taisi olla 1995.

Oma seura yhdistyi pian SSV:hen, jossa vietettiin sitten useampia vuosia. Naisten ja tyttöjen valmennukseen tutustuin ensimmäistä kertaa kaudella 1998–99 kun otin vedettäväkseni SSV:n C-tytöt ja liityin myös silloin naisten liigaan nousseen naisten joukkueen valmennukseen.

Sittemmin valmennushommia on tehty myös SB Vantaassa ja Indiansissa, sekä viimeisimpänä vuonna 2014 perustamassamme nais- ja tyttösalibandyseura Northern Starsissa. Liiton toiminnassa olen valmentanut Etelä-Suomen ja Helsingin aluejoukkueita, sekä toiminut 95-syntyneiden ikäluokkavalmentajana.

Peliura päättyi ensimmäiseen polvivammaan vuosituhannen alussa. Seuroja ehtivät olla SSV ja Pelipeikot. Opiskelujen yhteydessä perustettiin alasarjoihin uusi seura Pallokeisarit, jossa tuli pelailtua pitempi pätkä. Seura vietti tänä vuonna 20-vuotissyntymäpäiviään.

Erotuomarikurssin olen käynyt ensimmäisen kerran vuonna 1999 ja toiminut kentillä jaksoittain säännöllisen epäsäännöllisesti.

Oman kokonaisuutensa salibandyn harrastamiseen muodostavat erilaiset viestintä- ja mediatehtävät. Vuosituhannen vaihteessa perustin nais- ja tyttösalibandyyn keskittyneen uutissivusto Naissalibandy.netin, josta minut palkittiin vuoden salibandytekona 2004. Sittemmin olen ollut perustajajäsenenä Pääkallo.fi- lehdessä ja -verkkolehdessä. Viimeiset vuodet olen tuottanut sivutoimisena kevytyrittäjänä erilaisia videotuotantoja.

Olin töissä Salibandyliitossa kymmenen vuotta 2009–2019 vastaten pääsarjojen ja Suomen Cupin kilpailutoiminnasta kilpailukoordinaattorina ja pääsarjapäällikkönä.

Muu aktiivisuus: luottamustoimet, järjestökokemus jne.
Seurojen hallitustyöskentely on itselleni erittäin tuttua. Olen toiminut SSV:n sekä SB Vantaan hallituksissa. Olen toiminut myös Salibandyliiton erotuomarivaliokunnassa. Salibandyliiton työurani aikana toimin myös nais- ja tyttösalibandyn kehitystyöryhmässä, sekä ADT-yhteyshenkilönä.

Miksi olisit hyvä henkilö hallituksen jäseneksi?
Minulla on monipuolinen kokemus ja eri roolien myötä näkemys salibandyn kehittymisestä eri osa-alueilla suhteellisen pitkältä ajanjaksolta. On tärkeää ymmärtää menneisyys, jotta voidaan rakentaa tulevaa.

Olen hyvin verkostoitunut niin lajiympäristössä kuin ylipäätään suomalaisessa urheiluyhteisössä. Mikäli salibandy ja isossa kuvassa ylipäätään suomalainen urheilu ja liikunta haluavat päästä tavoitteisiinsa, on yhteistyö eri toimijoiden kanssa ensiarvoisen tärkeää.

Oma lajimme on haastavassa tilanteessa, mutta niin on koko Suomikin, erityisesti lasten ja nuorten liikkumattomuuden johdosta. Salibandyn merkitys yhtenä Suomen suurimpana liikuttajana on kiistaton, kun ehkäistään tästä seuraavia yhteiskunnallisia ongelmia ja etsitään ratkaisuja tähän. Tässä työssä haluan olla mukana.

Mikä on mielestäsi suomalaisen salibandyn tila tällä hetkellä? Missä on onnistuttu, missä on parannettavaa?
Salibandyssä eletään nyt haastavaa aikaa. Pelaaja- ja joukkuemäärät ovat pienentyneet selvästi. Myös alkaneelle kaudelle. Se vaikuttaa jo nyt alueellisten matalan kynnyksen sarjojen muodostukseen sekä kulujen kasvamiseen niin joukkueiden arjessa kuin liiton suuntaan sarjamaksujen muodossa, jotta liitto pystyy toimintaansa taloudellisesti pyörittämään.

Erityisesti tytöissä tilanne on hälyttävä. Vanhimmissa ikäluokissa joukkuemäärät ovat historiallisen pienet, eikä alueellisia sarjoja enää muodostu. Seurat taistelevat kohonneiden kustannusten kanssa, eikä jäsenhankintaa helpota se, että harrastamisen kustannuksia on pakko nostaa. Monet perheet ovat taloudellisesti vaikeiden valintojen edessä ja monella valinta talouden tasapainottamisessa on luopua lasten harrastuksista.

Salibandyn visio 2026 tavoittelee lajin harrastamisen ja pelaamisen olevan helppoa ja kustannusten pysyvän kurissa. F-liigan on tarkoitus olla maailman paras salibandyliiga, ja tavoitteet ovat myös menestyksessä kansainvälisissä arvokisoissa.

Erityinen huoli koskee naisten sarjojen tulevaisuutta. Naisten F-liigassa pelaa nyt 12 joukkuetta. Divarissa 10 lisää ja ylialueellisessa Suomisarjassa 22 joukkuetta. Pelaajia näihin, sekä muihin aikuisten alempiin sarjoihin tuottaa tällä hetkellä 15 kpl T21 joukkueita ja 18 kpl T18 joukkueita. Lähitulevaisuus pelaajatuotannon osalta ei anna odottaa, että naisten huippusarjat saisivat ainakaan suurissa määrin pelaajia näistä. Naisten liigan taso vaikuttaa vahvasti myös maajoukkueen menestyksen edellytyksiin.

Reilu 10 vuotta sitten tyttöjen joukkuemääriä saatiin kasvatettua merkittävästi tyttö- ja naissalibandyn kehitystyöryhmän toiminnalla, joka lanseerasi ”Tyttösäbä on timanttia” mallin, jossa seurojen tyttösalibandytoimintaa tuettiin monella konkreettisella toimella, myös taloudellisesti Salibandyn Tuki -säätiön toimesta.

Tämän jälkeen tyttöjen sarjatoimintaa on kehitetty siten, että tähtäin on ollut ”parhaat pelaavat parhaita vastaan” ja muodostettu jo alkukaudesta alkavia SM-sarjoja, pyritty jopa periytyviin sarjapaikkoihin näissä, mikä on johtanut alueellisen sarjatoiminnan näivettymiseen.

Sama tilanne koskee myös poikien sarjoja, mutta suuremman pelaajamassan myötä tyttöihin nähden viiveellä, mikäli korjaavia toimenpiteitä ei lähdetä tekemään. Ensimmäisiä viitteitä näistä haasteista on jo nyt nähty pienemmillä alueilla.

F-liigan brändäyksen näen olleen onnistunut ja sarjojen mielenkiintoa kasvattava. Huippu-urheilutuotteissa olemme kuitenkin yhä kaukana siitä mikä potentiaali meillä olisi. Markkinointi ja myynti kaipaavat tehostusta ja osaamista niin F-liigan kuin seurojenkin toimesta.

Säbäkipinä-konsepti on myös lähtenyt lennolla vauhtiin ja uskon sen olevan todella isossa roolissa, kun haasteita nuorimpien harrastajien määriin ja toiminnan laatuun ratkotaan.

Mihin asioihin haluaisit erityisesti vaikuttaa hallituksessa?
Nyt on tärkeä hetki lähteä yhdessä panostamaan juniorien ”ruohonjuuritason” toimintaan, seurojen aktivoimiseen ja konkreettisiin tukitoimiin, jotta seurojen harrastetoiminta ja salibandykoulut toimivat aktiivisesti ja sitä kautta nuorimpien ikäluokkien pelaajamäärät saadaan kasvuun. Markkinoinnilla ja sen osaamisella on tässä iso merkitys.

Tyttösäbä on timanttia -projektin aikana naisten maajoukkuepelaajat toimivat esimerkillisesti ja osallistuivat aktiivisesti seurojen kanssa yhteistyössä järjestettyihin koulukiertueisiin. Maajoukkue ja F-liiga ovat niitä, joista pelaajaidoleita ja esikuvia syntyy. Näiden seurojen ja pelaajien esille nostaminen ja sarjojen markkinointi on erityisen tärkeää, kun toimintaa nuoremmissa lähdetään elvyttämään.

Salibandyliitto liikuttaa montaa erilaista kohderyhmää, joilla kaikilla on omanlaisensa erityispiirteet ja tarpeet lajiliiton tuelle. Tämän vuoksi ei voida sanoa, että keskitytään nyt yhteen tai muutamaan asiaan. Kyse on isosta kokonaisuudesta, muutama mainitakseni; maajoukkueet ja huippu-urheilu, aikuisten alasarjat ja harrasteliikunta, juniorien kilpaurheilu sekä vastaavasti juniorien matalan kynnyksen harrastetoiminta. Erityisryhmien toiminta, seniorisarjat, nämä nyt ensimmäisenä itse pelaamiseen liittyen. Toinen suuri kokonaisuus on seuratoiminnan kehittäminen ja sen tukeminen.

Olen toiminut näiden kaikkien asioiden parissa toimenkuvissani seuroissa tai Salibandyliitossa. Uskon, että toimiessani hallituksessa näen tilanteissa ns. ison kuvan, haasteita päästään ratkomaan ja toimintaa kehittämään kokonaisvaltaisesti eri kohderyhmät ja tarpeet huomioiden.

Vapaa sana
Toivon, että marraskuun 25. päivän liittokokouksessa Salibandyliitolle saadaan muodostettua hallitus, jonka yksi päätehtävistä on toimia läheisesti seurojen tukena niin asiantuntijaroolissa kuin konkreettisena tukena junioritoiminnan kehittämisessä, toiminnan kasvattamisessa ja kulurakenteen pitämisessä sellaisena, että laji olisi vetovoimainen ja kilpailukykyinen.