Seurat ja joukkueet toimivat hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä ja hyvin erilaisin tavoittein. Tämä opas on pyritty kirjottamaan siten, että se palvelee mahdollisimman monenlaisia toimijoita. Jokaista seuraa koskettavat kuitenkin tietyt samat lainalaisuudet, joita seuraavassa käydään läpi.
Seura on yleishyödyllinen rekisteröity yhdistys (ry), joka on merkitty patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään yhdistysrekisteriin. Salibandyliiton alaiseen kilpailutoimintaan voivat osallistua seurat, jotka ovat rekisteröityneitä yhdistyksiä, ja jotka ovat myös Salibandyliiton jäseniä.
Pelaajan liittyessä seuran toimintaan mukaan, liitytään usein myös seuran jäseneksi ja monessa seurassa toimintaan osallistumisen edellytys onkin jäsenyys seurassa. Jäsenmaksun suuruudesta ja jäsenyysluokista päätetään vuosikokouksessa seuran säännöissä määrätyllä tavalla. Jokainen seuran jäseneksi liittyvä sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä. Hyvän hallintotavan mukaisessa salibandyseurassa jäsenyys ja toimintamaksut on eriytetty toisistaan; jäseneksi liitytään ja jäsenmaksut laskutetaan omalla prosessilla, eikä niitä ole sidottu joukkuetoimintaan ilmoittautumiseen tai joukkueen toimintamaksuihin.
Seuran ylintä päätäntävaltaa käyttää seuran kokous, eli sääntömääräinen vuosikokous (joissakin seuroissa kokouksia on kaksi, kevät- ja syyskokous), jonka tarkemmat tiedot löytyvät seuran säännöistä. Sääntömääräisiin vuosikokouksiin kaikilla seuran jäsenillä on oikeus osallistua ja näin vaikuttaa yhdistyksen asioihin.
Vuosikokousten välillä seuran toimintaa johtaa vuosikokouksen valitsema hallitus, joka sitoutuu toimimaan seuran sääntöjen, arvojen ja toimintaperiaatteiden mukaisesti. Hallitukseen valittuja henkilöitä kutsutaan luottamushenkilöiksi. Seuran luottamushenkilöiden toimikauden pituus on määritelty seuran säännöissä. Seuran hallituksen tehtävänä on varmistaa, että seuran toimintaa toteutetaan hyvän hallintotavan ja avoimen toimintakulttuurin mukaisesti, turvallisen toimintaympäristön edellytykset luoden.
Seuratoiminta pohjaa seuran sääntöihin, mutta on suositeltavaa, että näiden rinnalla seuralla on seuran arkea ohjaamassa toimintakäsikirja. Toimintakäsikirjassa on hyvä linjata seuran toiminnan kannalta tärkeitä asioita. Toimintakäsikirjan ajantasaisuudesta vastaa hallitus.
Seuran toimintaa järjestetään yleisimmin joukkueiden kautta. Joukkue onkin itse asiassa seuran alaisuudessa toimiva yksikkö, eikä joukkue voi tehdä seuran linjauksista tai sisäisistä toimintasäännöistä poikkeava päätöksiä.
Tili ja toimintakausi
Joukkueen toiminta jaksottuu yleensä pelikauden mukaan, ja joukkueesta riippuen se voi alkaa jo kevään puolella. Tilikausi ei aina kuitenkaan ole sama kuin joukkueen toimintakausi. Seuran tilikausi määritellään seuran säännöissä, mutta joukkueiden toimintakaudet olisi hyvä määrittää seuran toimintakäsikirjassa. Samalla on hyvä määritellä myös, mihin jäsenet sitoutuvat toimintaan mukaan tullessaan.
Joukkueen talous
Seuran hallituksen vastuisiin kuuluu mm seuran varainhoidosta huolehtiminen. Tämä tarkoittaa, että hallitus on viime kädessä vastuussa seuran ja sen jokaisen joukkueen taloudenhoidosta. Joukkueiden rahat ja omaisuus ovat seuran, joskin seura on antanut joukkueille valtuudet käyttää niitä. Hyvän hallintotavan mukaan seuralla on talousohje, jossa taloudenpidon raamit määritellään. Joukkueen toimintaa ohjaavat joukkueen toimintasuunnitelma, valmennusta kausisuunnitelmat ja näiden pohjalta rakentuva joukkueen budjetti. Yleishyödyllisenä yhdistyksenä urheiluseurojen talouden tulee perustua tosiasiallisiin kuluihin ja siksi kauden aikainen talousseuranta on tärkeää.
Salibandyliitto on julkaissut mallipohjan joukkueen toiminnan kausisuunnitelmalle , jota seura voi muokata omaan käyttöönsä sopivaksi.