Salibandyliiton hallitus vuosille 2027-2029 valitaan liittokokouksessa Helsingissä 21.11. Yksi valittavista hallituksen jäsenistä on pelaajien edustaja, ja nyt päättyvällä hallituskaudella pelaajia on edustanut Miko Kailiala.

Oman haasteensa hallitustyöskentelyyn tuo fyysinen etäisyys, kun kaksinkertainen maailmanmestari on pelannut senaattorikautensa Sveitsin Zug Unitedissa. Osallistumisen mahdollistavat kuitenkin nykyaikaiset viestiyhteydet.
– Mahdollisuus etäosallistumiseen on käytännössä elinehto mukanaololleni, koska muuten joutuisin lentämään kerran kuussa edestakaisin. Kokoukset ovat vähän aihelistasta riippuen melkoisia rypistyksiä, ja esimerkiksi viime kauden vedonlyöntitapaus työllisti hallitusta erittäin paljon. Työhön ei kuulu pelkästään itse kokous vaan myös materiaalien lukeminen ja niihin tutustuminen ja omalta osaltani lisäksi pelaajakentän ja koko sählymaailman kuulostelu kun toimin välikätenä hallituksen ja pelaajien välillä. Alkuun pelaajat ottivat paljonkin yhteyttä, mutta ajan mittaan on hieman hiljentynyt.

Pelaajajäsen on myös saanut äänensä hyvin kuulumaan hallituksessa.
– Aktiivipelaajana olen tuonut mukaan kokemukseni liiga- ja maajoukkuepeleistä ja siitä, miten erilaiset asiat ulkomailla järjestetään. Konkreettisia aiheita, joissa olen päässyt vaikuttamaan, ovat olleet esimerkiksi maajoukkueen pelaajasopimukset ja Suomen Cupin uudistustyö. Vaikka hallituksessa on ihmisiä, joilla on monipuolinen kokemus lajin huipulta, meikäläisellä on paras ymmärrys ja kontaktit siihen, mitä pelaajapuolella tapahtuu.

Hallitusarki on toisaalta myös pudottanut maan pinnalle sen suhteen, mihin nopeasti liiton hallituskaan pystyy vaikuttamaan.
– Tässä on saanut huomata, että muutokset eivät tapahdu niin nopeasti eivätkä ole niin isoja kuin etukäteen olisin luullut. Aikaisemmin minulla oli erilainen näkemys siitä, mihin ja miten painavasti hallitus voi vaikuttaa, mutta olen huomannut ne aika rajallisiksi ja maltillisiksi. Ja on tässä myös huomannut, että mitä vain päättää, niin paskaahan sieltä tulee niskaan ja se kasvattaa, suorasanainen Kailiala hymähtää.

Salibandyliiton hallitus saa seuraavalle kaudelle uuden pelaajajäsenen, sillä Miko Kailialalle kolme vuotta oli tässä elämänvaiheessa riittävän pitkä aika.
– Kun olin hallituksen lisäksi mukana vielä turvallisuus- ja olosuhdevaliokunnassa, alkoivat tunnit loppua kesken yrittäessä sovittaa mukaan pelaamisen ja siviilielämänkin. On ollut kunnia saada olla, mukana, ja nyt on jonkun muun vuoro, kun minun suurimmat annit on annettu.

Entä millaisen evästyksen kolme vuotta hallituksessa toiminut pelaajajäsen antaisi seuraajalleen?
– Kyllä tässä saa kattavan näkemyksen siitä, miten liitto operoi ja millaisista asioista ja miten siellä päätetään. Vastuullinen rooli tämä on ja vaatii perehtymistä asioihin ja niiden pohtimista laajasti eri näkökulmista. Itsekin olen tajunnut, että pelaajajäsen ei edusta vain maajoukkueen tai F-liigan tai Inssi-Divarin pelaajia vaan kaikkia 50 000 salibandypelaajaa. Tämä on hyvä paikka kehittää itseään, Miko Kailiala vinkkaa.

Salibandyliiton toimintasääntöjen 11§:n mukaan yhden hallitukseen valittavista jäsenistä tulee olla aktiivinen pääsarjapelaaja taikka henkilö, joka on pelaajia edustavan tahon ehdottama.
– Pelaajajäsen olen paperilla mutta samalla ihan tavallinen hallituksen jäsen.
– Taisi olla liigajoukkueiden kapteeni koonneella Captains’ Clubilla, kun ensi kerran kysyttiin tehtävään. Meitä piti olla ehdolla Jussi Piha ja minä, mutta hän jäi lopulta pois ja minut sitten valittiin, Kailiala muistelee.

Lue lisää: Vaikuta Salibandyliiton kokouksessa 21.11. – näin tapahtuvat ehdokasasettelu ja valinnat

Kuva: Henri Keränen