Kaikilla Salibandyliiton jäsenseuroilla, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa, on oikeus osallistua liiton kokoukseen ja käyttää päätösvaltaa siellä.  Liiton kokouksissa on kullakin jäsenmaksunsa maksaneella varsinaisella jäsenellä vähintään yksi varsinainen ääni.

Yhden varsinaisen äänen lisäksi voi jäsenellä olla enintään kaksi lisä-ääntä, siten kuin tässä määrätään.
Varsinainen jäsen saa yhden lisä-äänen, jos jäseneen on liiton kokousta edeltävän toukokuun viimeiseen päivään mennessä kyseisenä pelikautena lunastettu vähintään sata (100) liittohallituksen vahvistamaan lisenssiluokitukseen kuuluvaa lisenssiä sekä toisen lisä-äänen, kun näin lunastettujen lisenssien määrä on yhteensä viisisataa (500) tai sitä enemmän. (Salibandyliiton toimintasäännöt, 8§)

Liiton kokouksissa käyttävät jäsenten päätäntävaltaa näiden valtuuttamat kokousedustajat. Jokainen jäsen valitsee itselleen kokousedustajan, joka saa käyttää edustamansa jäsenen koko äänimäärän. Yhtä jäsentä voi edustaa kerallaan vain yksi kokousedustaja, jolloin kokousedustajalla on käytettävissään, seuran mukaan, yhteensä 1–3 ääntä. (Salibandyliiton toimintasäännöt, 8§)

Jäsenen valtuuttaman kokousedustajan tulee olla jäsenen lakimääräinen edustaja, jäsenen hallituksen jäsen tai sellainen täysivaltainen henkilöjäsen, jolla on voimassa oleva liiton lisenssi (pelipassi). Kokousedustajan on kokouksessa esitettävä jäsenyhdistyksen hallituksen tai nimenkirjoittajien allekirjoittama valtakirja. (Salibandyliiton toimintasäännöt, 8§)

Seuran puheenjohtaja tai seuran sääntöjen mukainen nimenkirjoittaja. Yhdistyslain 36§ kertoo, että hallituksen puheenjohtajalla (puheenjohtaja ei saa olla vajaavaltainen) on oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi, jollei tätä oikeutta ole rajoitettu jäljempänä 3 momentissa tarkoitetuin tavoin.

Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, että oikeus yhdistyksen nimen kirjoittamiseen on lisäksi: 

1) yhdellä tai useammalla hallituksen jäsenellä;
2) asemansa perusteella muulla henkilöllä; tai
3) henkilöllä, jolla on siihen hallituksen erikseen antama henkilökohtainen oikeus.

Täysivaltaisella tarkoitetaan yli 18-vuotiasta henkilöä, jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi. (Vajaavaltaisella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä (alaikäinen) ja sellaista 18 vuotta täyttänyttä henkilöä (täysi-ikäinen), joka on julistettu vajaavaltaiseksi.) (Laki holhoustoimesta, 2§). Henkilöjäsenellä tarkoitetaan henkilöä, joka on hyväksytty jäsenseuran hallituksen päätöksellä jäseneksi. Yhdistyslaki (2§) määrää, miten jäseneksi liittyminen tapahtuu: "Sen, joka tahtoo liittyä yhdistyksen jäseneksi, on ilmoitettava aikomuksestaan yhdistykselle. Jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus, jollei säännöissä ole toisin määrätty."

Voimassa oleva liiton lisenssi tarkoittaa mitä tahansa kaudelle 2020–21 lunastettua henkilökohtaista pelipassia. Kokousedustajan jäsenyyden pitää lisäksi olla siinä seurassa, jota hän liiton kokouksessa edustaa.

Jokaisen kokousedustajan tulee todistaa henkilöllisyytensä kokoukseen ilmoittautumisen yhteydessä, sekä allekirjoituksellaan vahvistaa, että hän täyttää Salibandyliiton toimintasääntöjen mukaiset vaatimukset kokousedustajasta. Mikäli lisenssi (pelipassi) tulee olla voimassa, tämä tulee näyttää esim. suomisportin sovelluksessa tai verkkoselaimen kautta. Kuvakaappauksia pelipassista ei hyväksytä.

Salibandyliiton toimintasäännöt määräävät, että kunkin seuran ääniä käyttää yksi henkilö. Sama henkilö voi edustamiseen liittyvien edellytysten täyttyessä edustaa myös useampaa jäsentä.

Seura nimittää edustajansa kokoukseen antamalla hänelle nimellä nimetyn ja seuran nimenkirjoittajan allekirjoittaman valtakirjan. Seuran edustajan vaatimuksista on kerrottu näissä kysymyksissä ja vastauksissa toisaalla. Ks. "Kuka edustaa jäsenseuraa liiton kokouksessa?" ja Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? "sellainen täysivaltainen henkilöjäsen, jolla on voimassa oleva liiton lisenssi".

Äänioikeutetut kokousedustajat päättävät kokouksessa äänestystavasta. Useimmin on käytetty suljettua lippuäänestystä.

Äänioikeutetut kokousedustajat äänestävät.

Äänestys tapahtuu kokouspaikalla, liiton kokouksen päätöksen mukaisella tavalla. Aikaisemmin on käytetty käsin kirjoitettuja äänestyslomakkeita ja suljettua lippuäänestystä. Kokouspaikalla tapahtuvassa äänestyksessä on mahdollista käyttää myös teknisiä apuvälineitä.

Äänestystavasta päättää liiton kokous, eli valtuutetut kokousedustajat. Mikäli päätetään käyttää avointa käsiäänestystä, kaikki näkevät toistensa äänet. Aikaisemmin liiton kokouksissa on päätetty äänestää suljetulla lippuäänestyksellä.

Puheenjohtajan vaalissa voittaa se, joka saa vähintään puolet annetuista äänistä. Kun ehdolla on useampi kuin kaksi ehdokasta, voi käydä niin, ettei kukaan ehdokkaista saa ensimmäisessä äänestyksessä vaadittavaa äänimäärää. Mikäli näin käy, äänestetään kahden eniten ääniä saaneen kesken uudelleen, ja vähintään puolet äänistä saanut ehdokas voittaa. Mikäli äänet menevät tasan, voittajan ratkaisee arpa.

Liiton kokouksessa valtuutetut kokousedustajat päättävät vaalitavasta. Lähtökohtana on, että kaikista hallituksen varsinaisista jäsenistä äänestetään samalla kerralla. Jos esimerkiksi hallitukseen valitaan kahdeksan (8) jäsentä, jokainen äänivaltainen kokousedustaja voi äänestää hallitukseen yhdestä kahdeksaan (1–8) eri jäsentä. Ääniä voi siis antaa vähemmänkin kuin hallitukseen valitaan. Sen sijaan ne äänestyslomakkeet hylätään, joissa ääniä on liikaa. Myös ehdolla olevien ulkopuolisille annetut äänet hylätään. Valituiksi tulevat kahdeksan eniten ääniä saanutta. Tasatuloksen kohdalla ratkaisee arpa.