Nimi: Veli Halonen
Ikä: 60
Koulutus: Hallintotieteiden yo.
Ammatti: Operations Manager
Kotikunta: Espoo
Ehdottanut seura/seurat: Idän Raivo

Ehdolla: Hallituksen jäsen

Taustasi salibandyssa: missä tehtävissä salibandyn parissa toimit tai olet aiemmin toiminut?

– Pelaamisen aloitin vuonna 1997 alasarjoissa maalivahtina ja erotuomarina vuodesta 2002. SSBL:n Erotuomarivaliokunnan jäsen vuosina 2005-2015, jossa vastasin erotuomareiden valmennuksesta ja koulutuksesta. Vuodesta 2010-2026 Kansainvälisen Salibandyliiton Operations Manager ja vastuualueet kansainvälinen kehitystoiminta, erotuomaritoiminta, välineiden sertifiointi ja toimistohallinto.

– Olen toiminut Salibandyliigan Kilpailu- ja kurinpitoryhmän jäsenenä vuodesta 2016 lähtien.

Muu aktiivisuus: luottamustoimet, järjestökokemus jne.

– Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus; Lautamies
– Espoon Kokoomus; hallituksen jäsen
– Kuninkaantien Kokoomus; Varapuheenjohtaja
– Uudenmaan Kokoomus; valtuutettu kokousedustaja
– Espoon Liikunta ja hyvinvointilautakunta; Varajäsen
– Olen toiminut erilaisissa järjestötehtävissä vuodesta 1992 lähtien ja kunnallisissa luottamustehtävissä vuodesta 2021 lähtien.

Miksi olisit hyvä henkilö hallituksen jäseneksi?

– Pitkä kokemukseni järjestötoiminnasta ja myöskin toimet politiikan puolella antavat valmiuksia laajalle vaikuttamistoimille ympäröivässä yhteiskunnassa. Nämä helpottavat asioiden eteenpäin viemistä. Kansainvälinen työkokemus ja työskentely KV-liiton jäsenmaiden kanssa tuo laajan ymmärryksen lajin rakenteesta ja haasteista niin Suomessa kuin globaalistikin.

– Tieto siitä, miten asiat etenevät ja miten erilaiset kansainväliset päätöksentekoprosessit vaikuttavat suoraan ja epäsuoraan suomalaiseen salibandyyn, on varmastikin kullanarvoista ja sen mielellään tuon suomalaisen salibandyn käyttöön.

Mikä on mielestäsi suomalaisen salibandyn tila tällä hetkellä? Missä on onnistuttu, missä on parannettavaa?

– Salibandy on Suomessa iso ja laajoja massoja liikuttava laji, joka ei ole kuitenkaan saanut sitä paikkaa, minkä lajin koko Suomessa edellyttäisi. Tähän on useita syitä, mutta muistaa tulee, että kansainvälisesti laji on äärimmäisen pieni ja lajin kasvu kansainvälisesti vaatii aikaa. Salibandy on lajina kuitenkin erittäin nuori verrattuna moniin suuriin lajeihin.

– Suomessa aktiivipelaajien määrä on kasvanut mukavasti aina pandemiaan saakka, jolloin tuli hieman takapakkia, mutta nyt on päästy takaisin kasvun tielle. SSBL:n pakkosyöttö eri pelimuotoihin ei ollut kovinkaan onnistunut vaan tavoitteena tulisi olla se tie, että kuunnellaan mitä lajiväki haluaa ja mihin suuntaan yleisesti ottaen lajia haluttaisi kehittää. Liian usein äänekkäät some-vaikuttajat hallitsevat keskustelua, vaikka heidän mielipiteensä ei suuren joukon mielipide olisikaan.

– Suomella menee pelillisesti ihan ok, valmennusosaaminen on meillä maailman parasta ja kansainvälisesti pärjäämme hyvin myös et-toiminnassa. Valitettavasti SSBL on pudonnut kansainvälisessä vaikuttamisessa kakkosketjuun. IFF:n valiokuntauudistuksessa SSBL:n edustus IFF:n elimissä on minimaalinen.

– Äskettäin aloitettu yhteistyö seurojen kanssa on osoitus siitä, että hyviä asioita tehdään ja niitä tapahtuu. Muistaa pitää, että SSBL on jäsentensä yhteenliittymä eikä SSBL ole mikään norsunluutorni Myllypurossa, johon ei osata tai uskalleta ottaa yhteyttä.

Mihin asioihin haluaisit erityisesti vaikuttaa hallituksessa?

– Kentän ääntä tulee kuunnella enemmän ja viedä yhdessä asioita eteenpäin. Tiedetäänkö SSBL:n hallituksessa, mitä lajiväki oikeasti haluaa. Suomi ei tietenkään voi yksinään viedä lajia omaan suuntaan, mutta ääni ja suunta pitää tulla kuulluksi. Kansainvälisessä salibandyssä tilanne on se, että SSBL, joka on IFF:n toiseksi suurin jäsenliitto lisenssipelaajia mitaten, on menettänyt vaikutusmahdollisuuksia aivan liian paljon viimeisen kahden vuoden aikana ja tämä on korjattava. Kyse ei ole pelkästään kansainvälisestä vaikuttamisesta vaan koko lajin kehityksestä ja sen suunnan määrittämisestä. Sen eteen tulee tehdä paljon työtä ja löytää suomalaisen salibandyn sisältä ihmiset, joiden panosta voidaan hyödyntää myös kansainvälisellä puolella. Sitä ei SSBL:n hallitus pysty yksinään tekemään.

– SSBL:n jäsenten maailmaa tulisi myös kuunnella vielä tarkemmalla korvalla. Jäsenseurat eivät millään muotoa ole homogeenisiä ja eri seuroilla on erilaisia haasteita ja ongelmia. Pitää myös hyväksyä se, että kaikki seurat eivät halua osallistua mihinkään ”kissanristiäisiin”, vaan he ovat mukana koska haluavat vaan pelata ja senkin tulee olla hyväksyttävä motiivi.

Vapaa sana

– Joku voi nähdä pitkän kokemukseni salibandystä rasitteena, mutta asia on juuri päinvastoin. Olen toiminut viimeiset 16.5 vuotta virkamiehenä ja nähnyt lajin ilot ja surut ja aktiivinen työskentely IFF:n jäsenmaiden kanssa on tuonut erittäin hyvän käsityksen, millaisia haasteita varsinkin pienemmät organisaatiot kokevat. Ihmiset eivät niin erilaisia ole eri kulttuureissa mitä urheiluun tulee. SSBL:llä on kaikki hyvät edellytykset jatkaa lajin kärkimaana kansainvälisesti ja kasvaa myös Suomessa vielä suuremmaksi harrastajamääriltään. Lajin koko ei ole itseisarvo, mutta harrastajien määrän lisääntyessä myös vaikuttaminen Suomessa lisääntyy.

– Meillä on vieläkin suuri haaste harrastuspaikkojen osalta ja siihen omalta osaltani tulen myös keskittymään, mikäli minut tehtävään valitaan. Luottamustoimeni politiikan puolella luovat siihen hyvät edellytykset. SSBL on tehnyt määrätietoista työtä asian eteen jo pitkään, mutta haasteena on varsinkin suuret kaupungit Suomessa, jossa harrastaminen keskittyy yksityisten toimijoiden ylläpitämiin halleihin, koska kaupungit eivät juuri rakenna liikuntainfraa pois lukien uimahalleja. Haaste on kuitenkin pääsääntöisesti koko maassa sama.