Nimi: Jussi Sihvonen
Ikä: 45
Koulutus: Hallintotieteen maisteri, Liiketalouden tradenomi, Ammatillinen opettaja
Ammatti: ICT-päällikkö
Kotikunta: Hämeenlinna
Ehdottanut seura/seurat: Esport Oilers
Ehdolla: Hallituksen jäsen
Taustasi salibandyssa: missä tehtävissä salibandyn parissa toimit tai olet aiemmin toiminut?
– Pekolan Isku hallituksen jäsen
– Esport Oilers, miesten F-liiga, valmentaja
– Suomen salibandyliitto (SSBL) U23, maajoukkuevalmentaja
– Hämeenlinna Steelers miesten salibandyliiga, päävalmentaja
– Suomen salibandyliitto (SSBL) -97 & -99, ikäluokkavalmentaja
– Minnesota Growlers, NAFL, päävalmentaja
– Tapanilan Erä A-juniorit, SM-sarja, päävalmentaja
– LaSB (Lammin salibandy) miesten 1. div., valmentaja
– Ft Trackers / Steelers, Suomen salibandyliiga / divari, valmentaja
– Ft Trackers, hallituksen jäsen
– Urheilulinja valmentaja, Hämeenlinnan lyseon lukio
– Ruutu+ TV-kommentaattori
Muu aktiivisuus: luottamustoimet, järjestökokemus jne.
– Pekolan Isku hallituksen jäsen
– LVV Digi- ja tiedonhallintapalvelut johtoryhmä
– Aluehallintoviraston hallinto ja kehittäminen johtoryhmä
– Aluehallinnon digitalisaation johtoryhmä
– Suomenlinnan hoitokunnan johtokunnan varajäsen (henkilöstön edustaja)
– Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen toiminnantarkastaja
– Saimit ry yhdistyksen toiminnantarkastaja
– Ft Trackers, hallituksen jäsen
Miksi olisit hyvä henkilö hallituksen jäseneksi?
– Vahvat seurat. Kasvava laji. Paremmat edellytykset pelata.
– Työelämästä tuon hallitukseen johtamisosaamista, julkishallinnon tuntemusta ja laajat yhteistyöverkostot. Salibandysta tuon mukanani 30 vuoden kokemuksen siitä, miltä päätökset näyttävät kaukalossa, vaihtopenkillä ja seurajohdossa.
– Olen toiminut kahden seuran hallituksessa, pelannut kaikilla Suomen sarjatasoilla, valmentanut miesten ja juniorien huippusalibandyssa kotimaassa ja ulkomailla ja saavuttanut kolme Suomen mestaruutta.
– Tuon hallitukseen vahvan lajiosaamisen rinnalle kokemusta strategisesta johtamisesta, talouden ja toiminnan kehittämisestä sekä julkishallinnon päätöksenteosta. Osaan arvioida päätösten vaikutuksia, haastaa rakentavasti ja kantaa vastuuta yhteisistä ratkaisuista.
– Minulle liiton tärkein tehtävä ei ole hallinnon ylläpitäminen. Liiton pitää luoda seuroille paremmat edellytykset tehdä työtään.
Mikä on mielestäsi suomalaisen salibandyn tila tällä hetkellä? Missä on onnistuttu, missä on parannettavaa?
– Suomalaisen salibandyn suurin vahvuus on sen laaja ja osaava seurakenttä sekä kansainvälisesti korkeatasoinen huippu-urheilu. Lajin kehityksessä on onnistuttu erityisesti valmennusosaamisen, kilpailutoiminnan ja kansainvälisen menestyksen rakentamisessa.
– Samalla meidän on uskallettava tarkastella kriittisesti lajin tulevaisuutta. Harrastamisen kokonaiskustannukset, seurojen toimintaedellytykset, alueelliset erot ja kilpailu lasten ja nuorten vapaa-ajasta ovat kysymyksiä, joihin tarvitaan konkreettisia ratkaisuja.
– Näen merkittävää kehittämispotentiaalia erityisesti seurojen tukemisessa, tyttöjen ja naisten salibandyn vahvistamisessa, harrastajamäärien kasvattamisessa sekä lajin yhteiskunnallisen ja kaupallisen arvon lisäämisessä.
– Salibandyn tulevaisuutta ei ratkaista pelkästään huippu-urheilun menestyksellä, vaan sillä, kuinka elinvoimaisia seurat ovat ja kuinka monelle suomalaiselle laji tarjoaa mahdollisuuden harrastaa.
– Suomalaisen salibandyn keskeinen haaste on mielestäni varmistaa, että lajin kasvu, kilpailutoiminnan rakenteet ja kustannuskehitys tukevat seurojen elinvoimaisuutta eivätkä heikennä sitä.
Mihin asioihin haluaisit erityisesti vaikuttaa hallituksessa?
1. SEURAT ENSIN
Liitto on olemassa seuroja ja pelaajia varten. Päätöksiä pitää arvioida ennen kaikkea sen perusteella, miten ne vaikuttavat seurojen toimintaan ja arkeen – niin pienissä kuin suurissa seuroissa ympäri Suomen.
Konkreettiset toimet:
• Säännöllinen ja rakenteellinen seuravuoropuhelu osaksi liiton päätöksenteon valmistelua.
• Merkittävistä uudistuksista ennakkoon vaikutusarviot erikokoisille seuroille.
• Seurapalveluiden kehittäminen seuroilta kerätyn palautteen ja mitattujen tarpeiden perusteella.
2. KUSTANNUKSET KURIIN
Salibandyn pitää säilyä lajina, jota mahdollisimman monella on varaa harrastaa. Sarjamaksuja, matkustamista ja muita seuroille ja pelaajille syntyviä kustannuksia pitää tarkastella kriittisesti.
Konkreettiset toimet
• Sarjarakenteiden, otteluohjelmien ja matkustamisen kustannusvaikutusten järjestelmällinen arviointi.
• Liiton maksujen kehityksen ja kustannusrakenteen läpinäkyvä seuranta.
• Kustannustehokkuus yhdeksi keskeiseksi kriteeriksi kilpailutoiminnan ja palveluiden kehittämisessä.
3. PÄÄTÖKSET AVOIMIKSI JA PERUSTELLUIKSI
Merkittävistä päätöksistä pitää pystyä kertomaan seuroille, miksi päätös tehdään, mitä sillä tavoitellaan ja mitä se maksaa. Päätöksenteon tulee perustua tietoon ja läpinäkyvään vaikutusten arviointiin.
Konkreettiset toimet:
• Merkittäville päätöksille kirjalliset perustelut, tavoitteet ja taloudellisten vaikutusten laskelmat.
• Päätösten vaikutusten seuranta ja tuloksista raportointi seuroille.
• Talouden, strategisten tavoitteiden ja niiden toteutumisen selkeämpi ja säännöllinen raportointi.
4. VAHVEMPAA YHTEISKUNNALLISTA VAIKUTTAMISTA
Salibandyn äänen pitää kuulua nykyistä vahvemmin kunnissa ja valtionhallinnossa – siellä, missä päätetään liikunnan rahoituksesta, olosuhteista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista.
Konkreettiset toimet:
• Suunnitelmallinen vaikuttamistyö ministeriöihin, kuntiin ja liikuntapoliittisiin päättäjiin, vuosittainen vaikuttamissuunnitelma, jossa määritellään tavoitteet, keskeiset päättäjätahot ja seurattavat tulokset.
• Salibandyn aseman vahvistaminen liikuntapaikkarakentamisessa ja salivuorojen jakoperusteissa.
• Seuroille konkreettista tukea paikalliseen edunvalvontaan ja olosuhteiden kehittämiseen.
5. KASVUA KOKO SALIBANDYLLE
Tarvitsemme lisää harrastajia, elinvoimaisia seuroja ja vahvaa huippusalibandya. Juniorit, tytöt ja naiset, harrastajat sekä huippu-urheilijat ovat kaikki osa samaa lajiyhteisöä. Nämä eivät kilpaile keskenään – ne tarvitsevat toisiaan.
Konkreettiset toimet:
• Harrastajamäärien kasvulle ja harrastajien pysyvyydelle selkeät, mitattavat tavoitteet.
• Tyttöjen ja naisten salibandylle sekä matalan kynnyksen harrastamiselle omat kasvutavoitteet, toimenpidesuunnitelmat ja seurattavat mittarit.
• Seurojen kasvun tukeminen ja uusien harrastajien tavoittaminen yhteistyössä koulujen, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa.
Vapaa sana
– 30 vuotta salibandyn parissa on antanut minulle paljon. Nyt haluan laittaa kaiken kokemukseni, osaamiseni ja verkostoni töihin suomalaisen salibandyn tulevaisuuden puolesta.
– Olen nähnyt lajimme arjen monesta näkökulmasta – juniorivalmennuksesta kansainväliseen huippusalibandyyn ja seurahallintoon. Siksi minulle suomalaisen salibandyn menestys ei tarkoita vain mestaruuksia ja huippu-urheilun saavutuksia. Se tarkoittaa ennen kaikkea elinvoimaisia seuroja, kohtuuhintaista harrastamista ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia pelata ja kehittyä – iästä, sukupuolesta, tavoitteista tai kotipaikkakunnasta riippumatta.
– Haluan tuoda hallitukseen muutakin kuin vahvan lajitaustan. Ammatillinen johtamiskokemukseni, taloudellinen osaamiseni ja yhteiskunnalliset verkostoni antavat minulle valmiudet osallistua koko liiton strategiseen kehittämiseen, haastaa rakentavasti vakiintuneita toimintatapoja ja kantaa vastuuta myös vaikeista päätöksistä.
– En tavoittele hallituspaikkaa edustaakseni yhtä sarjatasoa, seuraa tai lajiyhteisön osaa. Haluan tehdä työtä koko suomalaisen salibandyn puolesta – tavoitteellisesti, yhteistyötä rakentaen ja tuloksia vaatien.
– Sydämellä lajille. Ammattitaidolla sen tulevaisuudelle.