Nimi: Kimmo Nurminen
Ikä: 58
Koulutus: FM, eMBA (Aalto)
Kotikunta: Espoo
Ehdottanut seura/seurat: Nokian KrP, SBS Simdax
Ehdolla: Puheenjohtaja ja hallituksen jäsen
Taustasi salibandyssa: missä tehtävissä salibandyn parissa toimit tai olet aiemmin toiminut?
– Pelaajana kaikilla muilla sarjatasoilla paitsi kolmosessa. Juniorivalmentajana ja miesten edustusjoukkueiden joukkueenjohtajana Happeessa ja Oilersissa. Salibandymaajoukkueiden (U19, miehet) joukkueenjohtajana kuudet MM-kisat, yhdet World Gamesit.
– SSBL Salibandy Oy:n toimitusjohtaja lähes 10 vuotta.
– Molemmat poikani ovat pelanneet salibandyä ja myös sitä kautta salibandy on ollut merkittävä osa perhearkea.
Muu aktiivisuus: luottamustoimet, järjestökokemus jne.
– Salibandyliiton hallituksessa kaksi eri kertaa, IFF hallituksessa Suomen edustajana, SSBL Salibandy Oy:n perustajajäsen ja hallituksen jäsen. Happeen ja Oilersin hallituksissa, Viikinkien edustusjoukkueen johtoryhmässä. Taloyhtiön hallituksessa, RUK-kurssi (190) oppilaskunnan edustajistossa.
Miksi olisit hyvä henkilö puheenjohtajaksi tai hallituksen jäseneksi?
– Salibandy on tilanteessa, jossa se tarvitsee avointa, vilpitöntä, oikeudenmukaista ja aidosti vuorovaikutteista puheenjohtajaa, joka toimii arvojensa mukaisesti. Vuosien kokemus Salibandyliiton Johtoryhmätyöskentelystä yhdistettynä Salibandyliiton hallitustyökokemukseen on merkittävä etu.
– Kokemukseni yritysmaailman johtotehtävistä vahvistaa puheenjohtajaprofiiliani.
– Minulla on aito intohimo palvella lajia ja palauttaa yhdessä tekemisen ilmapiiri.
Mikä on mielestäsi suomalaisen salibandyn tila tällä hetkellä? Missä on onnistuttu, missä on parannettavaa?
– Jäsenseuroilta saamani palautteen mukaisesti tulee olla aidosti huolissaan suuntauksesta, jossa päätöksiä tekevät ja operatiivista toimintaa toteuttavat etääntyvät salibandyaktiivien arjesta.
– Salibandyliitto on jäsenseurojen yhteenliittymä, jonka tehtävänä tulee olla sarjatoiminnan laajamittainen organisointi yhdessä jäsenseurojen kanssa, harrastamisen monimuotoisuuden kehittäminen ja ennen kaikkea säilyä palveluorganisaationa jäsenseuroille. Tässä pystymme parempaan.
– Salibandyliiton jäsenseuroissa on aitoa halua pitää lajistamme huolta ja se luo uskoa tulevaan.
Mihin asioihin haluaisit erityisesti vaikuttaa hallituksessa?
– Taloudenhallinta tulee olla keskiössä ja aito pyrkimys tasapainottaa Salibandyliiton kustannusrakennetta. Salibandyliiton kiinteät kustannukset eivät voi nousta vuodesta toiseen, eikä sitä voi rahoittaa jatkossa nostamalla erinäisiä maksuja, jotka lisäävät jäsenseurojen kustannuksia. Puheenjohtajana linjaisin, ettei liiton jäsenmaksuja, pelipassien hintoja tai esim. pelaajasiirtojen kirjaamismaksuja koroteta hallituskauden aikana. Kasvu tulee tehdä harrastajamäärien kasvun kautta.
– Hallinnolliset rakenteet tulee saada kuntoon. Salibandyliiton hallituksen ja operatiivisten toimijoiden (toimihenkilöt) roolijakoa pitää tarkentaa ja Salibandyliiton omistaman Salibandy Oy:n rooli pääsarjojen (F-liiga & Inssi-Divari) suhteen kirkastaa. Tulee olla valmius tarkastella myös pääsarjojen joukkuemääriä ja luoda sarjajärjestelmä, jota ei tarvitse muuttaa joka kausi. Tällä hetkellä salibandyn strategia ei avaudu jäsenseuroille, eikä yhteistä suuntaa käytännössä ole. Salibandyliiton tekemät toimihenkilöpalkkaukset (mikäli niitä tarvitaan) pitää olla läpinäkyviä ja paremmin perusteltavissa jäsenseurojen suuntaan. Salibandyn strategia tulee päivittää vuoden 2027 aikana.
– Alueellisen ja valtakunnallisen sarjatoiminnan arviointi, johon liittyy oleellisesti juniorisarjojen kustannusrakenteet. Lähtökohtaisesti pitää löytää jäsenseurojen kanssa yhteinen näkymä tulevaan, jotta vältymme muuttamasta sarjajärjestelmiä tai ikärajoja kausikohtaisesti. Pitää ymmärtää alueelliset erot ja hakea ratkaisuja aluekohtaisesti, kuitenkaan yhteisesti sovittua linjaa unohtamatta.
– Luottamus Salibandyliiton toimintaa kohtaan on jäsenseurojen keskuudessa heikentynyt ja tämä tulee korjata. Se vaatii avoimuutta ja vilpitöntä vuorovaikutusta, niin että jäsenseurat kokevat Salibandyliiton olevan aidosti jäsenseuroja varten, eikä päinvastoin. Linjaukset ja tehdyt päätökset pitää osata perustella paremmin, eikä yllätyksiä saa enää tulla (vrt. 3vs3 konsepti). Salibandyliitto on palveluorganisaatio ja se tulee huomioida seurakehityksen tukipalveluissa.
– Tyttö- ja naissalibandyssä on tehty hienoa työtä jo vuosia ja kasvupotentiaalin lunastamiseen kannattaa panostaa. Puheenjohtajana esittäisin erillistä kannustinjärjestelmää jäsenseuroille tyttöjunioreiden pelaajapassien kasvuun liitettynä.
– Salibandyliiton viestintää tulee kehittää palvelemaan paremmin yhtäältä lajin aktiivisia toimijoita (jäsenseurat, valmentajat, erotuomarit) ja toisaalta lisäämään lajin monipuolisempaa näkyvyyttä valtakunnan mediassa. Salibandyliiton toimintaa tulee kehittää myös vastuullisuusnäkökulmasta ja olla aito tahto säilyttää Salibandy yhtenä valtakunnan hyvämaineisimmista urheiluyhteisöistä. Vastuullisesta toiminnasta tulee viestiä enemmän, ei pelkästään lajin omissa kanavissa.
– Tulee huolehtia, että Suomi yhtenä maailman johtavana salibandymaana osallistuu aktiivisesti IFF:n uuden hallintorakenteen toimielimissä lajin kansainväliseen kehittämiseen. Kuluneiden vuosien aikana Suomen rooli merkittävänä vaikuttajana on heikentynyt ja tämä tulee korjata. IFF:ssä tehdyt päätökset hyvin usein vaikuttavat suomalaiseen salibandyyn myös käytännön arjessa.
Vapaa sana
– Salibandy on hieno laji, joka liikuttaa valtavaa määrää eri ikäisiä ihmisiä. Salibandyliiton jäsenseurat ovat lajin sydän ja siitä tulee pitää huolta, sarjatasoa katsomatta. Kaupallinen kasvu tulee seurauksena lajin kiinnostavuuden lisääntymisen kautta ja se onnistuu parhaiten yhdessä tehden. Ilmapiirillä on valtava vaikutus. Hyvähenkisessä kasvutarinassa kumppanit haluavat olla mukana.