Nimi: Perttu Kytöhonka
Ikä: 47
Koulutus: Liikunnanohjaaja (AMK), Kasvatustieteen yo.
Ammatti: Toiminnanjohtaja / Urheilujohtaja
Kotikunta: Mynämäki
Ehdottanut seura/seurat: Nystars Uusikaupunki, EräViikingit, Hawks, SB Vantaa, SalBa
Ehdolla: Hallituksen jäsen
Taustasi salibandyssa: missä tehtävissä salibandyn parissa toimit tai olet aiemmin toiminut?
– Olen tehnyt käytännössä koko tähänastisen työurani salibandyn parissa. Aloitin salibandyn Virkkalan Kirissä Lohjalla vuonna 1993 ja pelasin sittemmin TPS:n junioreissa A-nuorten SM-sarjaan asti. Sen jälkeen kolusin muutaman vuoden 2.–5. divaria. Valmentamaan ryhdyin vuosituhannen vaihteessa TPS Salibandyssä, jossa ensimmäinen joukkueeni oli C84-pojat. Tammikuussa 2006 minusta tuli Tepsin seuratoiminnan päällikkö ja vähän myöhemmin valmennuspäällikkö. Valmensin samalla junioreita ja TPS:n miesten liigajoukkueen päävalmentajana toimin kausina 2010–11 ja 2011–12. Tepsissä jatkoin vuoteen 2015, minkä jälkeen valmensin vuoden Sveitsissä.
Suomeen palasin 2016 ja aloitin samalla NST Lappeenrannan miesten päävalmentajana. Valmensin NST:ssä kaksi kautta, jonka jälkeen siirryin takaisin Turkuun, tällä kertaa FBC Turun miesten päävalmentajaksi yhden kauden ajaksi. Vuonna 2019 palasin TPS:n palvelukseen ja siellä operoin ensin kehityspäällikkönä ja vuodesta 2020 eteenpäin urheilujohtajana sekä yhden kauden (23–24) myös päävalmentajana. Koronan aikana piipahdin lyhyesti myös GrIFK:ssa. Aloitin nykyisissä tehtävissäni Nystarsin toiminnanjohtajana elokuussa 2024 ja EräViikinkien urheilujohtajana tammikuussa 2025.
Olen toiminut Arto Riihimäen valmennustiimissä Latvian maajoukkueessa 2017–2018 ja Ruotsin maajoukkueessa Mikael Hillin apulaisena 2019–2020.
Varsinaisen sählytyön lisäksi olen kirjoittanut muutamaan mediaan ja toiminut asiantuntijana Ruudussa sekä Yleisradiolla.
Muu aktiivisuus: luottamustoimet, järjestökokemus jne.
– Olen ollut Salibandyliiton kilpailuvaliokunnan jäsen vuodesta 2021 ja IFF:n Grassroots and Youth Committeen jäsen vuodesta 2026. F-liigan naisten sarjan kehitystyöryhmässä toimin 2019–2023.
Miksi olisit hyvä henkilö hallituksen jäseneksi?
– Minulla on mittava kokemus ja ymmärrys lajista aina ruohonjuuritasosta kansainväliseen huippu-urheiluun. Olen osallistunut aktiivisesti lajin kehittämiseen eri rooleista käsin. Olen päässyt järjestämään tapahtumia, rakentamaan joukkueita, koutsaamaan pelaajia eskari-ikäisistä maajoukkuetähtiin, kouluttamaan valmentajia, kommentoimaan MM-kisoja ja neuvottelemaan kumppanien kanssa, luottamustehtäviä unohtamatta. Olen tehnyt lajin parissa oikeastaan kaikkea mitä siihen ja sen ympärille kuuluu. Tämä ei olisi onnistunut ilman kykyä tehdä yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa ja jatkuvaa halua oppia lisää.
– Tämä kokemus on tuonut minulle laaja-alaisen näkemyksen ja ymmärryksen salibandyn ekosysteemistä. Uskallan avata suuni ja osaan ajatella kokonaisuuksia.
Mikä on mielestäsi suomalaisen salibandyn tila tällä hetkellä? Missä on onnistuttu, missä on parannettavaa?
– Suomalaisen salibandyn vahvuus on seuroissa ja siellä hommia painavat vapaaehtoiset ja oto-ihmiset pitävät koko lajia pystyssä. Olen kirjoittanut aika ajoin lajin johtamisesta ja siinä on kyllä parannettavaa. Liian usein on tuntunut siltä, että lajijohto on päättänyt seurojen puolesta, mikä niille on hyväksi. 3v3-katastrofi tulee ensimmäisenä mieleen, heti toisena F-liigan draftit ja olosuhdesanelut ilman ymmärrystä kokonaisuudesta. Olen näistä kirjoittanut mm. Apu360 Aitioon ja ollut keskustelemassa Ylijohtavan Aitiossa.
– Ymmärrys lisääntyy vuorovaikuttamalla ja olemalla aidosti kiinnostunut siitä, miten seuroissa arki koetaan. SSBL:n tulee olla palveluorganisaatio, joka pyrkii rakentamaan lajille ympäristöä, jossa seurojen on hyvä operoida. Korkealentoiset visiot Aasian valloituksineen ovat ihan viihdyttäviä, mutta arkisen seuratyön kannalta nämä ovat ohjanneet ajatuksia vikasuuntaan. Seura-arjessa työ kulminoituu viime kädessä siihen, että joka vuosi saadaan mukaan toimintaan uusia lapsia, heidän vanhempiaan ja muita vapaaehtoisia ja sitten yritetään rakentaa yhdessä ympäristö, jossa viihtyy – roolissa tai toisessa – mahdollisimman pitkään.
– Säbäkipinä ja eskarisählyt ovat tällä hetkellä ruohonjuurityön näkökulmasta ylivoimaisia konsepteja Salibandyliiton repertuaarissa. Arvostan myös kovasti varsin monitahoisessa asiakasrajapinnassa toimivia aluevastaavia ja asiantuntijoita.
Mihin asioihin haluaisit erityisesti vaikuttaa hallituksessa?
– Toisin hallitukseen vahvan näkemyksen seura-arjesta ja siitä miten erilaiset päätökset voivat erilaisissa seuroissa vaikuttaa. Joskus olennaista ei ole pelkästään se mitä tehdään, vaan myös mitä jätetään tekemättä.
– Pitkä urheilun johtajakokemukseni sekä lajin substanssiosaamiseni mahdollistaa sen, että voin toimia pätevänä sparraajana huippu- ja kilpaurheilusektorille.
– Haluan olla edistämässä sitä, että päätöksenteko muuttuu seuroja kuuntelevampaan muotoon. Syksyllä työssään aloittaneen Salibandyliiton seurapäällikön rooli on askel hyvään suuntaan. Tätä kehitystä haluan olla edelleen tukemassa.
Vapaa sana
– Kiinnostuneille kuunteluun vierailuni Ylijohtavan aitiossa vuoden alussa: https://open.spotify.com/episode/5B8sQUwKbmOUjpSeV1xLvq?si=rNXo2Yk9SoyxPhuMczal5w