Salibandy-yhteisössä on viime vuosina otettu merkittäviä askeleita kohti turvallisempaa toimintaympäristöä. Yhä useampi seura on nimennyt oman häirintäyhdyshenkilönsä, ja rooli on vähitellen vakiintumassa osaksi seurojen arkea.

Salibandyliitto tukee seuroja tarjoamalla koulutusta, materiaaleja ja toimintamalleja, joiden avulla turvallisuustyötä voidaan kehittää pitkäjänteisesti. Turvallinen toimintaympäristö on yksi Salibandyliiton vastuullisuusohjelman keskeisistä tavoitteista.

Häirintäyhdyshenkilötoiminta on konkreettinen keino vahvistaa avoimuutta, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä seuratoiminnassa. Liitossa häirintäyhdyshenkilönä toimii Liina-Lotta Hiltunen, joka tukee salibandy-yhteisöä erilaisissa häirintään, epäasialliseen käytökseen tai muuhun huolta herättäviin tilanteisiin liittyvissä kysymyksissä.

– Kyseessä voi olla mikä tahansa häiritseväksi koettu käytös, epäasiallinen kohtelu tai tilanne, jossa henkilö on jäänyt pohtimaan, onko toimittu oikein tai onko asiaa käsitelty riittävällä tavalla. Yhteydenotto ei velvoita viemään asiaa eteenpäin, ellei henkilö itse niin halua. Häirintäyhdyshenkilö on neuvoa ja tukea tarjoava riippumaton taho, Hiltunen kertoo.

Keskustelut häirintäyhdyshenkilön kanssa ovat luottamuksellisia. Tarkoituksena on auttaa tilanteen arvioinnissa, tarjota tukea ja tarvittaessa ohjata henkilö oikeiden palvelujen tai toimijoiden piiriin.

Matala kynnys puuttua ja hakea apua

Salibandyliitto kannustaa myös seuroja nimeämään oman yhteyshenkilön turvalliseen toimintakulttuuriin liittyviä kysymyksiä varten. Tehtävänimike voi olla häirintäyhdyshenkilö tai jokin muu seuralle sopiva nimitys, mutta olennaista on, että seurassa on nimetty henkilö, jonka puoleen voi kääntyä haastavissa tilanteissa.

Kun toimintamalli on selkeä ja yhteyshenkilö helposti tavoitettavissa, kynnys hakea apua madaltuu. Samalla myös epäasialliseen käytökseen puuttuminen helpottuu, mikä vahvistaa koko yhteisön turvallisuutta.

Häirintäyhdyshenkilön ei tarvitse olla seuran työntekijä. Tehtävässä voi toimia myös seuran aktiivinen vapaaehtoinen tai luottamushenkilö. Tärkeää on, että henkilöön luotetaan ja että hänen roolinsa on määritelty selkeästi.

Tukea ja työkaluja seurojen arkeen

Vuonna 2024 Salibandyliitto julkaisi Häirintäyhdyshenkilön oppaan, joka tarjoaa seuroille käytännönläheisiä ohjeita toiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. Oppaan tavoitteena on vahvistaa seurojen osaamista, lisätä avoimuutta ja tukea ennaltaehkäisevää työtä.

Häirintäyhdyshenkilön tehtävä ei ole toimia kurinpitäjänä tai ratkaista tapauksia, vaan kuunnella, tukea ja auttaa henkilöitä löytämään tilanteeseen sopiva toimintatapa.

Opas auttaa myös rakentamaan seuroihin yhteisiä toimintamalleja, joiden avulla mahdollisiin ongelmatilanteisiin voidaan reagoida johdonmukaisesti ja oikea-aikaisesti.

Junioripainotteinen laji tarvitsee selkeitä toimintamalleja

Salibandy on yksi Suomen suurimmista juniorilajeista, minkä vuoksi turvallisen toimintaympäristön merkitys korostuu erityisesti lasten ja nuorten harrastustoiminnassa.

Kaikista huolista ei ole helppoa kertoa valmentajalle, joukkueenjohtajalle tai omalle joukkueelle. Häirintäyhdyshenkilö tarjoaa vaihtoehtoisen ja matalan kynnyksen kanavan ottaa vaikeitakin asioita puheeksi.

Turvallinen toimintakulttuuri hyödyttää koko seuraa. Se vahvistaa luottamusta, lisää yhteisöllisyyttä ja tukee harrastajien hyvinvointia sekä sitoutumista seuratoimintaan. Häirintäyhdyshenkilötoiminnan yleistyminen kertoo siitä, että salibandyssa halutaan kehittää toimintaa vastuullisesti ja avoimesti.

Työ turvallisemman toimintaympäristön puolesta on jatkuvaa, mutta tavoite on yhteinen: jokaisella tulee olla mahdollisuus harrastaa salibandya turvallisessa, kunnioittavassa ja yhdenvertaisessa ympäristössä. Salibandyliitto jatkaa seurojen tukemista ja turvallisuustyön kehittämistä yhdessä koko lajiyhteisön kanssa.

Artikkeli kuuluu juttusarjaan, jossa esitellään Salibandyliiton vastuullisuustoimintaa eri näkökulmista. Salibandyliiton vastuullisuustyötä ohjaa vastuullisuusohjelma, joka käsittää seitsemän eri kokonaisuutta. Ne ovat hyvä hallinto, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, terveys ja turvallisuus, tiedolla johtaminen, ympäristö ja ilmasto, arvopohja (sis. antidopingtoiminta & kilpailumanipulaation torjunta) ja urheilijan uran tukeminen.

Teksti: Jenna Suutari