Salibandyliiton varsinainen kokous järjestetään 21. marraskuuta 2026, ja kokouksessa valitaan liiton luottamusjohto kolmivuotiskaudeksi 2027–2029. Miten seura osallistuu kokoukseen, kenellä on äänioikeus ja miten puheenjohtajan ja hallituksen vaalit toteutetaan? Kokosimme vastaukset yleisimpiin kysymyksiin, jotta seurojen edustajien on helpompi valmistautua kokoukseen.
Virallinen kokouskutsu esityslistoineen toimitetaan 30.10.2026 jäsenmaksunsa suorittaneille liiton jäsenseuroille.
Lue myös: Salibandyliiton hallituspaikat kiinnostavat – tässä ehdokkaat
I Näin osallistut ja äänestät
Liiton kokouksessa seurat päättävät yhteisistä asioista ja valitsevat liiton johdon. Aikaisempaa kokouskokemusta ei tarvita: kokouksen puheenjohtaja kertoo, miten kokouksessa toimitaan.
Voiko kokoukseen osallistua etänä?
Kyllä. Kokoukseen voi osallistua paikan päällä tai etänä. Käytämme Eventos-alustaa osallistumiseen, kokouksen seuraamiseen ja äänestämiseen. Kutsut ja osallistumisohjeet toimitetaan sen kautta.
Kokouksessa voi käyttää sekä suullisia että kirjallisia puheenvuoroja. Etäosallistujien puheenvuorot toteutetaan kirjoittamalla chatissa, sillä käytettävä kokousjärjestelmä ei mahdollista suullisia etäpuheenvuoroja. Myös etäosallistuja voi tehdä ehdotuksia kokousohjeiden mukaan.
Pelkkä lähetyksen seuraaminen ei anna äänioikeutta. Jotta voit äänestää, seuran on valtuutettava sinut edustajakseen ja sinun on ilmoittauduttava kokouskutsun ohjeiden mukaan.
Miten äänestäminen tapahtuu?
Äänestämiseen käytetään Eventos-sovellusta. Saat ohjeet ennen kokousta, ja puheenjohtaja kertoo, milloin ja miten äänestetään. Kokous vahvistaa käytettävän äänestystavan.
Paikan päällä ja etänä osallistuvat käyttävät samaa järjestelmää. Seuran äänimäärä huomioidaan ääntenlaskennassa.
Näkevätkö muut, ketä äänestin?
Kokous päättää vaalitavan. Jos vaali pidetään salaisena, äänestäjän valinta ei tule muiden tietoon. Ennen äänestystä päätetään, onko äänestys avoin vai salainen. Sähköinen äänestys voi olla kumpaa tahansa.
Montako ääntä seurallamme on?
Seuralla on 1–3 ääntä. Äänimäärä määräytyy huomioon otettavien pelipassien perusteella:
Pelipassien määrä: seuran äänimäärä
Alle 100: 1 ääni
100-499: 2 ääntä
Vähintään 500: 3 ääntä
Laskennassa huomioidaan kokousta edeltävän toukokuun loppuun mennessä kyseiselle pelikaudelle lunastetut pelipassit. Mukaan lasketaan ne pelipassityypit, jotka liiton hallitus on päättänyt ottaa huomioon seurojen äänimäärissä. Tätä tarkoitetaan hallituksen vahvistamalla pelipassiluokituksella.
Liiton hallitus vahvistaa seurojen äänimäärät. Voit tarkistaa seurasi äänimäärän täältä.
Voiko seuralla olla useita äänestäjiä?
Seuran kaikki äänet käyttää yksi valtuutettu edustaja. Ääniä ei voi jakaa usealle henkilölle.
Sama henkilö voi edustaa useampaa seuraa. Hänen on täytettävä kohdassa ”Kuka voi edustaa seuraamme?” kerrotut vaatimukset jokaisen edustamansa seuran osalta. Lisäksi hän tarvitsee jokaiselta seuralta oman valtakirjan.
Voiko seuran ääniä jakaa eri ehdokkaille?
Seuran ääniä ei voi jakaa, mutta hallituksen jäsenten vaalissa seura voi äänestää useampaa ehdokasta. Jokainen valittu ehdokas saa seuran koko äänimäärän.
Puheenjohtajan vaalissa seura äänestää yhtä ehdokasta. Jos seurallasi on esimerkiksi kaksi ääntä, molemmat menevät valitsemallesi ehdokkaalle.
Hallituksen jäsenten vaalissa liiton kokous päättää ennen äänestystä, kuinka montaa ehdokasta seura äänestää.
Vaihtoehdot ovat:
– Seura voi äänestää 1–8 ehdokasta.
– Seuran täytyy äänestää tasan kahdeksaa ehdokasta.
– Seuran täytyy äänestää yhtä ehdokasta.
Jos seurallasi on esimerkiksi kaksi ääntä ja äänestätte kahdeksaa ehdokasta, jokainen heistä saa kaksi ääntä.
Entä jos järjestelmän käytössä tai yhteydessä on ongelmia?
Ilmoita ongelmasta heti kokousohjeissa kerrottuun tukikanavaan. Lue ohjeet ja tarkista yhteyden toimivuus jo ennen kokouksen alkua.
II Valmistautuminen ja henkilövalinnat
Voiko meidän seuramme osallistua ja äänestää?
Salibandyliiton jäsenseurat voivat osallistua kokoukseen. Äänestäminen edellyttää, että seura on maksanut jäsenmaksunsa ja valtuuttanut itselleen kokousedustajan sekä ilmoittautunut kokouskutsun ohjeiden mukaan.
Kuka voi edustaa seuraamme?
Edustaja voi olla seuran puheenjohtaja, muu hallituksen jäsen tai seuran lakimääräinen edustaja. Lakimääräisellä edustajalla tarkoitetaan henkilöä, jonka oikeus edustaa seuraa perustuu yhdistyslakiin.
Myös seuran täysi-ikäinen ja täysivaltainen jäsen voi edustaa seuraa, kun hänellä on voimassa oleva liiton pelipassi. Täysivaltainen tarkoittaa tässä vähintään 18-vuotiasta henkilöä, jota tuomioistuin ei ole julistanut vajaavaltaiseksi. Pelkkä edunvalvojan määrääminen ei tee henkilöstä vajaavaltaista.
Puheenjohtajalta tai muulta hallituksen jäseneltä ei edellytetä pelipassia. Jokainen kokousedustaja tarvitsee kuitenkin seuraltaan valtakirjan.
Tarvitseeko edustaja valtakirjan?
Kyllä. Jokainen edustaja tarvitsee seuraltaan valtakirjan – myös seuran puheenjohtaja.
Valtakirjan allekirjoittaa seuran hallitus tai seuran nimenkirjoittajat. Jos seuran nimen kirjoittamiseen tarvitaan kaksi henkilöä yhdessä, myös valtakirjaan tarvitaan molempien allekirjoitukset. Toimittakaa valtakirja kokousohjeiden mukaisesti.
Mitä pitää tehdä ennen kokousta?
Valitkaa edustaja, huolehtikaa valtakirjasta ja ilmoittautukaa ajoissa. Liitto tarkastaa edustajan tiedot ja valtakirjan ennen kokousta.
Jos ilmoittautuminen myöhästyy, ottakaa heti yhteyttä liittoon. Kokous voi päättää hyväksyä myöhässä ilmoittautuneen edustajan mukaan.
Miten liiton puheenjohtaja valitaan?
Puheenjohtajaksi valittavan pitää saada yli puolet annetuista äänistä.
Jos kukaan ei saa riittävästi ääniä ensimmäisellä kierroksella, äänestystä jatketaan kokouksessa sovitulla tavalla.
Miten muut hallituksen jäsenet valitaan?
Liiton kokous päättää ensin hallituksen koon ja valinnoissa käytettävän äänestysmenettelyn. Vaalit toteutetaan kokouksen päätöksen mukaisesti. Valinnassa huomioidaan äänimäärien lisäksi sukupuolikiintiö. Tarkat äänestysohjeet kerrotaan ennen vaaleja.
Urheilijajäsenen valinta toteutetaan kokouksen päättämän menettelyn mukaisesti erillään muiden hallituksen jäsenten vaalista. Muut hallituksen jäsenet voidaan valita samalla äänestyksellä.
Urheilijajäseneksi valittavan pitää saada yli puolet annetuista äänistä, kuten puheenjohtajankin. Jos kukaan ei saa riittävästi ääniä ensimmäisellä kierroksella, äänestystä jatketaan kokouksessa sovitulla tavalla.
Aikaisempi hallitus on ollut suurin sääntöjen sallima: puheenjohtaja, kahdeksan muuta jäsentä ja erikseen valittu urheilijajäsen. Kokous voi päättää myös pienemmästä hallituksesta.
Mitä tapahtuu, jos vaali päättyy tasatulokseen?
Ratkaiseva tasatulos ratkaistaan arvalla. Näin toimitaan silloin, kun sama äänimäärä ratkaisee, kuka pääsee hallituksen jäseneksi. Arpa ratkaisee tarvittaessa vain hallituksen jäsenvaalin, ei puheenjohtaja- tai pelaajajäsenvaalia.
III Ehdokkaat ja liiton johto
Voiko hallitukseen asettua ehdolle vielä ehdokasasettelun päätyttyä?
Kyllä. Vaikka ennakkoon ilmoitettavilla ehdokkailla on määräaika, liiton kokouksessa voidaan ehdottaa myös muita henkilöitä. Tämä koskee sekä puheenjohtajan että hallituksen jäsenten valintaa.
Ehdotuksen tekee äänioikeutetun seuran kokousedustaja. Ehdokkaalta pitää olla suostumus tehtävään. Liiton kokous päättää, hyväksytäänkö mahdolliset lisäehdokkaat mukaan vaaliin.
Mikä on hallituksen kokoonpano?
Hallitukseen kuuluu yhteensä 7–10 henkilöä:
– puheenjohtaja
– erikseen valittava urheilijajäsen
– 5–8 muuta jäsentä.
Liiton kokous päättää hallituksen koon ennen henkilövalintoja. Aiemmin hallituksessa on ollut kymmenen henkilöä eli suurin sääntöjen sallima määrä.
Urheilijajäsenen pitää olla aktiivinen pääsarjapelaaja tai pelaajia edustavan tahon ehdottama henkilö. Koko hallituksen kokoonpanossa huomioidaan myös sukupuolikiintiö.
Hallitus valitaan kolmeksi vuodeksi, ja se valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Mitä sukupuolikiintiö tarkoittaa ja miten se vaikuttaa vaaliin?
Hallituksen jäsenistä enintään kaksi kolmasosaa saa olla samaa sukupuolta. Myös puheenjohtaja ja urheilijajäsen lasketaan mukaan. Esimerkiksi kymmenen hengen hallituksessa enintään kuusi voi olla samaa sukupuolta.
Pienemmälläkin äänimäärällä voi päästä hallitukseen, jos enemmän ääniä saaneen valinta ylittäisi kiintiön. Ennen äänestystä kerrotaan, miten kiintiö huomioidaan vaalissa.
Minkälainen toimielin hallitus on ja mistä se päättää?
Hallitus on seurojen valitsema luottamusjohto, joka vastaa liiton toiminnasta ja taloudesta. Se huolehtii siitä, että liiton kokouksen ja valtuuston päätökset toteutuvat.
Hallitus päättää esimerkiksi kilpailusäännöistä, valitsee toiminnanjohtajan ja ohjaa hänen työtään. Päivittäistä toimintaa johtaa toiminnanjohtaja yhdessä henkilöstön kanssa.
Hallituksen tehtävänä on toimia koko salibandyn hyväksi. Yksittäinen hallituksen jäsen ei edusta tehtävässään vain omaa seuraansa tai aluettaan.
Mitä muita asioita kokouksessa käsitellään kuin hallitusvaali?
Kokouksessa keskustellaan salibandyn tulevaisuudesta ja liiton taloustilanteesta.
Lisäksi kokous muun muassa:
– valitsee valtuuston, valituslautakunnan ja tilintarkastajat
– päättää jäsenmaksuista seuraavaksi kolmeksi vuodeksi
– päättää hallituksen koosta ja palkkioista
– päättää toimintasääntöjen muuttamisesta
– käsittelee hallituksen ja seurojen määräajassa tekemät esitykset.
Käsiteltävät asiat löytyvät kokouksen esityslistalta.
Artikkelissa käytetyt lähteet:
Salibandyliiton PRH:ssa rekisteröidyt toimintasäännöt sekä yhdistyslaki 503/1989.