Q&A: Mitkä ihmeen lohkot? Entä miltä näyttävät F-liigan olosuhteet? Kilpailujohtaja Joni Toivola vastaa syksyn kuumiin kysymyksiin
F-liigan syksy on lähtenyt ryminällä liikkeelle sekä miesten että naisten sarjassa. Mutta mitä kaikkea muuhun syksystä on tapahtunut? Salibandyliiton kilpailujohtaja Joni Toivola vastaa kysymyksiin syksyn uudistuksista ja muista kuumista puheenaiheista.
Miksi F-liigassa pelataan kahdessa eri lohkossa? Ja mitä nämä lohkot oikein tarkoittavat?
Taustana tässä on sarjajärjestelmään liittyvä uudistus, jota työstettiin F-liigajoukkueiden kanssa parin viime kauden aikana. Uudet F-liigan ja Inssi-Divarin sarjajärjestelmät otettiin käyttöön tälle kaudelle. Joukkueiden haluna oli nykyinen malli, jolla tuodaan sarjaan lisää kiinnostavuutta ja kaupallista vetovoimaa. Kompromisseja jouduttiin tekemään ja koska veturina oli sarjan kiinnostavuuden lisääminen, niin siinä kohtaa jouduttiin tinkimään esimerkiksi urheilupuolella.
Kahden lohkon malli ei ole pelkästään aluelohko-malli, mitä on joidenkin henkilöiden kommenteissa esiintynyt. Tässä sarjajärjestelmässä on alueellista painotusta, mutta se ei ole keskeisin ohjaava tekijä. Alueellisella painotuksella vähennetään matkustuskilometrejä ja sitä kautta joukkueiden talouspuoleen saadaan selkeitä positiivisia vaikutuksia. Kiinnostavuus lisääntyy luonnollisesti myös paikallispeleillä, mitä tässä kahden lohkon mallissa on selkeästi lisää edellisiin kausiin verrattuna. Paikallispelien lisäyksellä on suora vaikutus joukkueiden talouteen.
Viime kaudella pelattiin epäsuhtaisesti koti- ja vieraspelejä joukkueiden välillä, ja tällä nykyisellä mallilla kaikilla on tasavertaisesti 16 koti- ja 16 vierasottelua.
Tässä mallissa minulla on päävastuu lohkojaoista. Lohkojako tehdessä tavoitteena oli huomioida kaikkia painotuksia mahdollisimman hyvin. Lohkojakoa tehdessä oli kolme pääpointtia eli kiinnostavuuden lisäämisen, matkustuskilometrit sekä urheilupuoli viime kauden menestyksen pohjalta.
Meillä on Espoosta sekä Helsingistä sarjassa kaksi joukkuetta, jotka oli luonnollista asetella samaan lohkoon. Samoin meillä on kaksi joukkuetta Turusta ja kaksi Pirkanmaalta, ja ne oli järkevää saada pareina samoihin lohkoihin. Viime ja toissa kauden menestyksen pohjalta, oli selkeää, että Pirkanmaan joukkueita ei ole järkevää asetella samaan lohkoon espoolaisten kanssa, minkä takia turkulaiset sijoitettiin pääkaupunkiseudun joukkueiden kanssa samaan lohkoon.
Kauden kynnyksellä Happeen vaihtuminen Hawksiin teki muutoksen lohkojakoon. Kun Hawksille myönnettiin F-liigalisenssi, oli järkevää siirtää LASB toiseen lohkoon. Tämä mahdollisti helsinkiläisten joukkueiden samassa lohkossa pelaamisen yhdessä espoolaisten kanssa.
Uskon vahvasti siihen, että myöskään tulevilla kausilla joukkueet eivät kohtaa toisiaan tasamäärää vaan kiinnostavuuden ja kaupallisten mahdollisuuksien kehittäminen ohjaa päätöksentekoa.
Nykyiset lohkot:
A-lohko: EräViikingit, FBC Turku, Hawks, Indians, Oilers, TPS
B-lohko: Classic, LASB, Jymy, Nokian KrP, OLS, SPV
Lohkojaosta on kuultu tunteikkaitakin puheenvuoroja somessa ja mediassa. Onko seuroja kuunneltu tätä kehiteltäessä?
Lohkomallin päätöksen tukena on ollut vahvasti F-liigajoukkueiden halu kehittää kaupallista puolta. Tämä lohkomalli ei olisi toteutunut ilman joukkueiden vahvaa toivetta. Joukkueiden kanssa pidetyissä työpajoissa tai sarjapalavereissa joukkueita edustavat pääasiassa ne henkilöt, jotka vastaavat taloudesta ja joukkueen taustoista eli heillä on ollut tässä asiassa enemmän päätösvaltaa kuin esimerkiksi pelaajilla tai valmentajilla.
Meillä on operatiivisen johdon tukena F-liigan johtoryhmät, jotka vaikuttavat asioihin kaikkien F-liigajoukkueiden puolesta. Myös SSBL Salibandy Oy:n hallitukselta saamme sparrausta, mutta kyllä nämä asiat ovat pitkälti minun ja Kimmo Nurmisen vastuulla, vaikka lopullisen päätöksen tekeekin Oy:n hallitus.
Tällä kaudella F-liigassa joukkueet vaihtavat erätauoilla jälleen puolia. Miksi?
Tämän asian kanssa olemme edenneet pitkälti minun linjaukseni mukaisesti, joten mahdollisen kritiikin voi kohdentaa tähän suuntaan. Lähden siitä, että haluamme palvella yleisöä niin katsomoissa kuin päätteiden ääressä paremmin. On hyvä, että katsoja voi nähdä molemmat joukkueet molempiin päihin hyökäten. Toinen asia on, että tällä linjauksella olosuhteet ainakin osaltaan tasapuolistuvat, kun ei pelata koko peliä samoihin päätyihin. Myös se, että kansainvälisissä peleissä vaihdetaan puolia, helpotti päätöksen tekoa. Tämän asian tiimoilta on saatu palautetta ja se on ollut pääasiassa positiivista eli mielestäni tämä on ollut hyvä päätös.
Näissä linjauksissa pyrimme siihen, että kaikissa pääsarjoissa toimitaan yhteneväisesti. Esimerkiksi tälle kaudelle käyttöön otettu 15 minuutin erätauon pituus tuli heti käyttöön kaikkiin pääsarjoihin. Nyt joukkueet ja yleisö tietävät, että kaikissa peleissä on samanpituiset erätauot eikä tarvitse pohtia, onko paikkakuntakohtaisia eroja.
Miltä F-liigan olosuhdepuoli näyttää uuden kauden käynnistyttyä? Mikä toimii? Mitkä ovat seuraavat kehityskohteet?
Olosuhdepuolella on aina kehitettävää. Mielestäni pääsarjoja pelataan tällä kaudella kohtuullisen hyvissä olosuhteissa ja joillakin paikkakunnilla jopa erinomaisissa olosuhteissa. Valitettavasti meillä on pääsarjoissa myös niitä halleja, joissa F-liigan tai Inssi-Divarin lisenssien ehdot eivät kaikilta osin täyty.
Olosuhdeasioihin liittyvät päätökset ovat aiheuttaneet viime kausien aikana kritiikkiä, ja se on täysin ymmärrettävää, sillä olosuhdeasiat ovat haasteellinen kokonaisuus emmekä myöskään me liiton päässä ole kaikilta osin onnistuneet. Vaikeita päätöksiä olosuhteiden osalta joudutaan varmasti tekemään myös jatkossa. Uskon, että olosuhdekriteerit tulevat jatkossa kiristymään ja tämä vaikuttaa varmasti siihen, mihin halleihin pelilupia tulevaisuudessa hyväksymme.
Tällä kaudella teemme lisää hallikatselmuksia ja terävöitämme prosessia niihin liittyen. Haluamme edelleen halleista turvallisempia, minkä takia esimerkiksi pehmustamisiin panostetaan.
Turvallisuudesta puheenollen, kesällä pidetyssä Yhteinen pelikäsitys -seminaarissa linjattiin, että jatkossa olosuhteet vaikuttavat myös tuomarilinjaan. Miten tämä uudistus on lähtenyt liikkeelle?
Tätä turvallisuuspuutealueiden sanktiokorotusta on jouduttu soveltamaan kentällä erotuomarien taholta varsin vähän, jos ei ollenkaan. Koko uudistuksen tavoitteenahan on pelaajien tietoisuuden lisääminen omista tekemisistään kentän turvallisuusriskialueilla ja fyysinen peli on alkukierroksilla pysynyt varsin maltillisena.
Korotetun sanktion pelotevaikute lienee tässä kohdin toiminut siis varsin hyvin. Ainakin alkukauden perusteella voimme todeta, että tämä on ollut onnistunut uudistus.
Palautetta kokonaisuuden toimivuudesta on saatu erotuomareilta, pelaajilta ja valmentajilta ja sen perusteella luonnollisesti asiakokonaisuutta kehitetään eteenpäin.
F-liigaa pelataan tällä hetkellä 40 x 20 metrin kaukalossa. Onko mahdollista, että tulevaisuudessa pääsarjoissa kaukalon koosta voidaan tinkiä turvallisuuden takia?
On mahdollista. Tällä kaudella F-liigaa ja Inssi-Divaria pelataan 40 x 20 metrin kaukaloissa, mutta pääsarjoissa on edellisinä kausina toki pelattu myös pienemmissä kaukaloissa. Tätä kentän kokoa ei ole suoraan pääsarjamääräyksissä lukittu, vaan tarkastelemme asiaa kausittain poikkeuslupahakemuksiin pohjautuen. Pääsarjajoukkue voi siis hakea poikkeuslupaa kaukalon pienentämiseen, mutta tälle kaudelle emme saaneet yhtään poikkeuslupahakemusta kaukalon kokoon liittyen.
Keväällä horisontissa odottaa uudistunut sarjajärjestelmä, kun Inssi-Divarin parhaat iskevät yhteen Superfinaalissa. Tämän ottelun voittaja nousee suoraan F-liigaan kaudelle 2026–27. Miten tämän tapahtuman suunnittelu etenee?
Valmistelut ovat käynnissä ja ne ovat hyvällä mallilla. Olemme kokoustaneet muutaman kaupungin ja seuran kanssa eli tämän suhteen olemme asiaa edistäneet. Meillä on melko hyvä tuntuma siitä, missä halleissa Superfinaaleita mahdollisesti tullaan pelaamaan ja tässä vaiheessa voin jo sen verran paljastaa, että Superfinaalit jäähalliolosuhteissa ovat mahdollista jo tulevana keväänä. Superfinaaleita varten on siis varattu muutamia olosuhteita, missä runkosarjaa ei tällä hetkellä pelata.
Lähtökohtana on, että sekä miesten ja naisten Superfinaalit pelataan runkosarjassa paremmin sijoittuneen kotiotteluna sillä paikkakunnalla missä seura operoi – mikäli joukkueen kotihalli ei sovellu tähän otteluun riittävällä tasolla, niin silloin suunnitellaan yhdessä seuran kanssa missä ottelun voisi pelata.
Avaamme ennakkolipunmyynnin marras-joulukuun vaihteessa, jotta kaikki halukkaat voivat varmistaa paikkansa Superfinaaleihin. Sarjajärjestelmiin tehdyt muutokset ovat vaikuttaneet Inssi-Divarin elinvoimaisuuteen positiivisesti ja se oli isossa kuvassa tarkoituskin. F-liigassa runkosarjan viimeisen suora putoaminen on tuonut lisää mielenkiintoa sarjojen häntäpäihin.
Mitä muuta pystyt sanomaan kevään aikatauluista/otteluohjelman rytmityksestä?
Ensi kevät tulee olemaan todella mielenkiintoinen. Mukaan mahtuu uusia elementtejä, mikä lisää luonnollisesti kiinnostusta pelien ympärillä. Suorat tippumiset antavat merkitystä runkosarjaan ja luonnollisesti Divarin pudotuspelit pitävät arjen kiireisenä niin joukkueissa kuin meillä liiton toimistolla.
Kauden 2026–27 rytmityksen ja otteluohjelman valmistelut ovat jo aloitettu, sillä MM-kotikisat Tampereella vaikuttavat niin pääsarjoihin kuin myös muuhun liiton sarjatoimintaan. Kokonaisuus on iso ja pääsarjojen otteluohjelmaan vaikuttavat monet tekijät.
Olemme saaneet positiivista palautetta tämän hetken otteluohjelmaprosesseista joukkueiden suunnalta, mikä lämmittää mieltä. Uskon ja toivon, että voimme jatkossa käyttää otteluohjelmaprosessissa esimerkiksi tekoälyä ja erilaisia digitaalisia ratkaisuja kokonaisuuden kehittämiseksi entistä paremmin.
Kuva: Riku Hämäläinen