Suomi vakiintunein viisikoin MM-kultajahtiin

MM-joukkueensa julkistanut päävalmentaja Lasse Kurronen kertoo, miten Suomi voi voittaa Bratislavassa kultaa.

Suomen joukkue Bratislavassa 1. – 9. joulukuuta pelattavaan naisten MM-turnaukseen julkaistiin maanantaina, ja edessä on valmistautumisen loppusuora. Vaikka hallitseva mestari Ruotsi lähtee kisoihin selkeänä ennakkosuosikkina, on Suomen tavoitteena MM-kulta samassa hallissa, jossa jääkiekkomaajoukkueemme 2011 juhli omaansa.

Suomen kenraaliharjoitus MM-turnaukseen oli viikonloppuna Malmössä pelattu EFT-turnaus, jonka tulokset olivat ne tutut, kun joukkue kaatoi Tshekin ja Sveitsin mutta taipui lopuksi Ruotsille. Silmiinpistävää oli kokoonpanon pysyminen pitkälti samoina läpi koko turneen. Kokeilujen aika oli siltä osin selvästi ohi.
– Kaksi ketjua on tosiaan pysynyt aika stabiileina jo syksyn Ruotsi-otteluissa ja nyt EFT:ssä, päävalmentaja Lasse Kurronen vahvistaa.
– Kolmatta, jossa Katri Luomaniemi on ollut sentterinä, on vielä vähän pyöritelty eikä sen koostumus ole ihan vielä tiedossa mutta kerrotaan kyllä pelaajille hyvissä ajoin. Pelaajilta on tullut projektin alusta asti palautetta, että oli oma rooli sitten täyttää pulloja tai olla ykköskentän sentterinä, sen on hyvä olla tiedossa. Sitä on painotettu, ja nyt kaikilla on hyvä käsitys, millaisessa roolissa heidät on tähän ryhmään valittu.

EFT:ssä viisikko Nina RantalaElla AlankoEliisa Alanko, Minna KallioHanna Sipiläinen pelasi systemaattisesti yhdessä samoin kuin ketju Veera KauppiMira WickmanOona Kauppi, jonka takana aloitti kaksikko My KippiläSilja Eskelinen paitsi avauspelissä Tshekkiä vastaan Mia Karjalainen ja Eskelinen.
Kolmosviisikossa jakoivat Katri Luomaniemen ympärillä peliaikaa Elina Kujala, Karoliina Kujala, Sanni Nieminen, Kristiina Kauppila, Mia Karjalainen ja Laura Manninen. Vähiten pelasi vielä Malmössä Jenna Saario.

Maaleja Suomi teki Malmön kolmessa ottelussa 16, joista yksinkertaistettuna ”Wickmanit” yhdeksän ja ”Alangot” seitsemän ”Luomaniemien” ollessa pienemmässä hyökkäysroolissa ilman osumia. Oona Kauppi merkkautti 4+2, Veera Kauppi 4+1, Nina Rantala 2+3, My Kippilä 0+5, Eliisa Alanko 2+2, Ella Alanko 2+1, Mira Wickman 1+1, Hanna Sipiläinen 1+0 ja Minna Kallio 0+1. Suomen turnauksen viidestä ylivoimaosumasta My Kippilä syötti neljä.

Ryhmähenki ja nuoret taiturit Suomen vahvuuksina

Vaikka Suomi oli viikonlopun päätöspelissä Ruotsia vastaan tappiolla pahimmillaan 0-6, palasivat hymyt penkille vielä saman ottelun aikana ja otteet nousujohteisiksi.
– Ryhmähenki tässä porukassa on silmiinpistävän hyvä, nostaa Lasse Kurronenkin joukkueen suurimmaksi vahvuudeksi.
– Yhdessä tekemisen dynamiikkaa on koetettu matkan varrella koko ajan vaalia, ja kokeneet pelaajat ovat ottaneet hyvin koppia asiassa. Hyvänä kakkosena vahvuuksissamme tulee sitten nuorten pelaajien supertaito, jota kannattaa katsoa esimerkiksi Kauppien ja Kippilän otteissa.
Joukkueensa heikkouksia ei kukaan valmentaja käy tarjoilemaan valmiina pakettina, mutta Lasse Kurronen kertoo, mitä loppusuoralla ennen kisoja erityisesti vielä hiotaan.
– Täytyy käydä pelaajien kanssa läpi, mitä vielä kaivataan täydelliseen valmistautumiseen. Tuollaisiin erän mittaisiin notkahduksiin kuin nyt Ruotsia vastaan (avauserä 0-5) ei ole varaa. Useamman kerran on saatettu nukahtaa jossain kohdin peliä, ja tuon tason joukkuetta vastaan kun sen tekee, yleensä häviää.

Ruotsia vastaan vaaditaan viimeinkin se nappipeli

Tyypillisessä salibandyn MM-turnauksessa Suomi etenee välieriin, joissa lyö tiukassa väännössä Sveitsin tai Tshekin katsoakseen sitten Ruotsia vastaan, kuka on maailman paras. Ei siis ihme, että Ruotsi on se puntari, jolla maajoukkueemme väistämättä jo spekulointivaiheessa mitataan. Lasse Kurronen aloitti maajoukkueen päävalmentajana Tampereen 2015 kisojen jälkeen, ja hänen kaudellaan Suomi on pelannut 20 maaottelua. Eksoottisessa MM-karsintaturnauksessa Italia, Venäjä, Puola ja Iso-Britannia kaatuivat ilman hengästymistä, ja niin Sveitsiä kuin Tshekkiäkin vastaan saldona on kolme voittoa ja yksi tappio. Mutta se Ruotsi. Vajaassa kahdessa vuodessa kahdeksan kohtaamista, joista Ruotsi on voittanut kaikki kahdeksan lukemien ollessa 4-5, 4-5, 2-10, 3-7, 3-8, 2-3, 5-8 ja 4-7.
– Kaikki pelit Ruotsia vastaan on tässä projektissa tosiaan hävitty, ja tiedossa on, että Ruotsin kaataminen vaatii nappipeliä koko 60 minuuttia tai tarvittaessa 70 ja rankkarit päälle, Lasse Kurronen tarttuu härkää sarvista.
– Viimeisissä kolmessa on kuitenkin ollut tosi paljon hyvää, vaikka hävittiinkin. Vantaan syyskuun peli oli fifty – sixty ja maalipaikat jopa meille eli hyvä peli mutta ei vielä tulosta. Falunissa tuli toisen erän 6-2-repsahduksella pataan mutta pelattiin muuten ehjä peli. Sunnuntaina Malmössä voitettiin ensimmäisen erän farssin jälkeen seuraavat kaksi. Eli oma peli siellä on olemassa, jolla Ruotsillekin pärjätään, mutta heitä vastaan ei saa anteeksi edes viiden minuutin nukahdusta. Voittaakseen pitää pystyä pelaamaan alusta loppuun kovalla tasolla.

Välierät kiristyvät aina tiukoiksi

Suomi on hävinnyt naisten MM-välierän vain kahdesti, ja sekä 2003 Bernissä että 2009 Västeråsissa se tapahtui Ruotsia vastaan. Kaksi vuotta sitten kotikisoissa Tshekki kuitenkin taipui vasta loppusekuntien uskomattomalla omalla maalillaan, ja vaarana on aina keskittymisen karkaaminen ennen aikojaan finaalimietteisiin. Viikonloppuna Malmössä Suomi löi Tshekin 5-1 ja Sveitsin 7-2, mutta tulokset hämäävät. Kumpikin vastustaja jäi nimittäin selvästi parhaasta tasostaan.
– Sveitsiltä puuttui paras pelaaja (Corin Rüttimann) ja muitakin avainpelaajia, ja he kuitenkin elävät ykkösketjustaan eli kun moottori puuttui, ei peli liikkunut. Tshekki välillä repsahtaa, mutta täytyy muistaa, että vuosi sitten EFT:ssä hävittiin heille. Ketään ei voi aliarvioida, enkä muista Suomelta yhtään ihan helppoa välierää. Kisoissa kuvaan kuuluu, että siinä kohdin helposti rentous loistaa poissaolollaan, päävalmentaja muistuttaa.

Akut täyteen valoa Dubaissa

MM-joukkueen seuraava yhteinen tapahtuma vielä ennen kisoja on lämpöleiri Dubaissa, ja Lasse Kurronen painottaa, että siellä ei enää opetella pelaamaan salibandya vaan ladataan akut täyteen lämpöä ja ennen kaikkea valoa, joka Suomessa on mennyt piiloon.
– Koutsit saattavat tehdä hommia enemmän, mutta pelaajien päätarkoitus on ladata itseään ja levätä. Nyt saatiin viimeiset videot, ja kaikki pelit tullaan purkamaan ja pilkkomaan. Tehdään viimeiset taktiset viilaukset ja käydään päävastustajat yksityiskohtaisesti ja pelaaja pelaajalta läpi. Toiset pelaajat kaipaavat tällaista tietoa enemmän ja toiset taas ovat vähemmän kiinnostuneita, mutta palvelu on kaikille olemassa, Lasse Kurronen kertoo.

Teksti: Mika Hilska

Lue päävalmentajan mietteet muun muassa kiperistä maalivahtivalinnoista Pääkallo.fi:n haastattelusta

24355630428_14e0388656_z.jpg

Jaa artikkeli