Selvennys naisten salibandyn sarjatoiminnan kehitystyöstä

Naisten salibandysarjojen kehitystyötä on tehty viime kausien aikana kahdessa eri vaiheessa.

Mediassa ja myös sosiaalisessa mediassa on esiintynyt epäselvyyttä naisten salibandyn ylimpien sarjatasojen sarjajärjestelmistä, sarjaportaista ja karsinnoista siirryttäessä kaudelle 2019-20.

Muutoksista viestiminen sarjajärjestäjältä seuroille on jäänyt osittain puutteelliseksi ja aiheuttanut epätietoisuutta. Ajantasaiset tiedot sarjajärjestelmästä on sittemmin korjattu nettisivuille. Pahoittelemme asiaa ja parannamme jatkossa sarjajärjestelmistä tiedotusta, jotta vastedes tällaisia tilanteita ei enää tulisi.

Koska sarjatoiminnan uudistuksissa on kyse myös eri sarjatasojen ketjuuntumisesta nousuineen ja karsintoineen, seuraavassa käydään läpi, kuinka sarjatoiminnan kehitysprosessit naisten ylimmillä sarjatasoilla ovat edenneet Salibandyliiton eri elimissä, mitkä sidosryhmät ovat osallistuneet kehitysprosessiin ja kuinka sarjaportaat ketjuuntuvat toisiinsa nähden tällä ja tulevilla kausilla.

Taustaa ja prosessin eteneminen

Kahdella ylimmällä sarjatasolla (Salibandyliiga ja 1. divisioona) pelasi 12+12 joukkuetta kaudella 2016-17. Tämän jälkeen joukkuemäärät ovat pienentyneet sarjasta luopumisten vuoksi ja käynnissä olevalla kaudella näissä sarjoissa pelaa 10+10 joukkuetta. Suurin pudotus tapahtui kaudelle 2017-18, kun kolme joukkuetta lopetti toimintansa korkeimmilla sarjatasoilla. Lisäksi joukkueet ovat toivoneet kovempia ja tasaisempia pelejä sekä lisää otteluita sarjoihin.

Siksi käynnistimme toimenpiteitä naisten salibandysarjojen kehittämiseksi viimeksi kuluneen kahden kauden aikana kahdessa eri vaiheessa. Syksyllä 2017 kehitystoimenpiteet kohdistuivat korkeimmille sarjatasoille. Mukana kehitystyössä oli seurojen edustajia kahdelta ylimmältä sarjatasolta, maajoukkuevalmennus sekä Salibandyliiton toimihenkilöitä huippu-urheilu- ja kilpailusektorilta.

Syksyn 2017 työstö eteni esityksen muotoon ja liittohallitus hyväksyi 2.2.2018 sarjauudistukset. Naisten Salibandyliigaan ja 1. divisioonaan tuli merkittäviä muutoksia kaudelle 2019-20. Tästä julkaisimme uutisen 2.2.2018, jonka voi lukea alla.

Naisten Salibandyliigaan ja 1. divisioonaan merkittäviä muutoksia kaudelle 2019-20 (julkaistu 2.2.2018).

Huhtikuussa 2018 Salibandyliiton valtuustossa käsiteltiin aikuisten sarjatoiminnan kehittämistä laajemmin ja sen seurauksena perustimme sarjatoiminnan kehittämistyöryhmän. Jäseninä olivat seurojen edustajat, edustus liittohallituksesta ja kolme liiton toimihenkilöä. Maantieteellisesti kaikki Salibandyliiton alueet olivat edustettuina. Työryhmä keskittyi pääsarjojen alapuolella olevien sarjatasojen kehittämiseen niin naisten kuin miesten sarjoissa. Lopputulemana perustimme uusia sarjatasoja kaudelle 2020-21 ja näistä uutisoimme 31.12.2018 seuraavasti:

Salibandyyn uusia sarjatasoja kaudelle 2020-2021 (julkaistu 31.12.2018)

Naisten salibandyn ylimmät sarjatasot kausittain 2018-21
Kausi 2018-19
* Naisten Salibandyliiga (10 joukkuetta, yksilohkoinen)
* 1. divisioona (10 joukkuetta, yksilohkoinen)
* 2. divisioona (74 joukkuetta, 6-10 joukkuetta per lohko, 8 alueellista lohkoa)

Kausi 2019-20
* Naisten Salibandyliiga NLA (8 joukkuetta, eli tämän kauden pudotuspelijoukkueet)
* Naisten Salibandyliiga NLB (8 joukkuetta, eli tämän kauden pudotuspelikarsinnan 2 häviäjää, kauden 2018-19 1. divisioonan 4 parasta. Lisäksi 1. divisioonan 5.-8. ja 6.-7. otteluparien voittajat karsivat 2. divisioonan loppusarjan kahden parhaan kanssa kahdesta paikasta NLB:hen)
* 2. divisioona (lähtökohtaisesti 8 alueellista lohkoa, joukkuemäärät vahvistuvat ilmoittautumisten jälkeen)

Kausi 2020-21 (sarjajärjestelmät päätetään alkuvuodesta 2020)
* Naisten Salibandyliiga, yhteensä 16 joukkuetta, NLA 8 joukkuetta ja NLB 8 joukkuetta
* 1. divisioona (lähtökohtaisesti 3 x 10 joukkueen lohkoa)
* 2. divisioona (lähtökohtaisesti 7 alueellista lohkoa)

Epäselvyyttä joukkueiden keskuudessa on saattanut aiheuttaa se, että 2.2.2018 julkaistussa uutisessa mainitsemme, että kaudella 2019-20 naisten 1. divisioona pelataan alueellisena turnausmuotoisena sarjana. Tämän jälkeen tilanne muuttui, kun syksyn 2018 sarjatoiminnan kehittämistyöryhmän työstön perusteella lopputulemana oli se, että kaudella 2019-20 NLB:tä seuraava sarjataso on 2. divisioona, ja että sarja tullaan pelaaman alueellisesti turnausmuotoisena peliajan ollessa 3×15 min. tehokasta peliaikaa.

Kauden 2018-19 naisten 2. divisioonan loppusarja pelataan aikaisempien kausien tapaan, tämä tieto on ollut saatavilla kesästä 2018 lähtien. Muutoksena on kuitenkin nouseminen sarjaporrasta ylöspäin. Loppusarjan sarjajärjestelmän mukaisesti loppusarjan kaksi parasta joukkuetta pelaavat karsintaottelut 1. divisioonan joukkueiden kanssa. Panoksena näissä karsintaotteluissa on NLB:n sarjapaikka kaudelle 2019-20.

Linkki 2. divisioonan loppusarjan sarjajärjestelmään.

Naisten 1. divisioona tekee paluun kaudelle 2020-21 uudistuneena sarjatoiminnan kehittämistyöryhmän työstön perusteella, jonka Salibandyliiton hallitus on vahvistanut 18.12.2018. Nämä 1. divisioonan joukkueet kaudelle 2020-21 karsitaan kauden 2019-20 2. divisioonan parhaista joukkueista. 1. divisioona pelataan lähtökohtaisesti kolmessa 10 joukkueen lohkossa turnausmuotoisena sarjana 3×15 min. tehokkaalla peliajalla.

1. divisioonan lohkot muodostetaan kausittain mahdollisimman alueellisiksi. Turnausmuotoinen sarja mahdollistaa jaettujen turnausten järjestämisen, jolloin kaikkien joukkueiden ei tarvitse matkustaa lohkon maantieteellisissä ääripäissä pelattaviin turnauksiin. Pohjois-Suomen joukkueet eivät osallistu naisten 1. divisioonaan, vaan alueen joukkueet pelaavat alueellisessa 2. divisioonassa.

1. divisioonan pudotuspeleihin osallistuu yhteensä 8 joukkuetta. Suoran paikan saavat kaksi parasta joukkuetta kustakin 1. divisioonan lohkosta sekä kaksi joukkuetta 1. divisioonaan kahden parhaan lohkokolmosen ja Pohjois-Suomen 2. divisioonan kahden parhaan joukkueen välisistä pudotuspelien esikarsinnoista. 1. divisioonan pudotuspelien 2 parasta joukkuetta karsivat noususta NLB:hen kahden NLB:n viimeisen joukkueen kanssa.

Kuva: Esa Jokinen

Jaa artikkeli