Salibandyliiton valtuusto oli koolla Vantaalla 26.-27. huhtikuuta.
Salibandyn kasvu jatkui ja rekisteröityneiden pelaajien ja harrastajien määrässä ylittyi 69 000 henkilöä kauden 2017–18 päättyessä.
– Loimme uusia pelaamisen mahdollisuuksia yhdessä seurojen ja muiden tahojen kanssa muun muassa pilotoimalla Eskarisäbä-konseptia ja edistämällä lajin ulkona pelaamista SunSäbä-kiertueella, kertoo Salibandyliiton toiminnanjohtaja Kari Lampinen.
– Maahanmuuttajille suunnattua salibandytoimintaa järjestimme yhdessä salibandyseurojen kanssa sekä organisoimme Perhesählyä yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistysten ja salibandyseurojen kanssa, hän jatkaa.
Toimintavuoden aikana miesten MM2020-kotikisaprojektimme pääsi hyvään vauhtiin. Jatkoimme myös tapahtumaosaamisen ja -markkinoinnin kehittämistä sekä käynnistimme maajoukkueiden fanikulttuurin kehitystyön. Huippu-urheilun osalta vuosi 2018 huipentui Tšekissä järjestettyihin miesten MM-kisoihin, joissa Suomen miehet voittivat hienolla suorituksella MM-kultaa.
Salibandyliiton hallitus ja valtuusto järjestivät valtuuston kokouksen yhteydessä yhteisen, kaksipäiväisen työpajan, jossa pohdimme keinoja, joilla pidämme salibandyn jatkossakin kasvu-uralla rekisteröityjen pelaajien ja harrastajien määrässä.
Valtuusto vahvisti tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen
Salibandyliiton valtuusto hyväksyi vuosikertomuksen 2018 ja vahvisti tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille vuoden 2018 osalta.
Salibandyliiton vuoden 2018 kokonaistuotto (liikevaihto) oli 9,6 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua noin 3 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Vuoden 2018 taloudellinen tulos on 198 000 euroa alijäämäinen. Merkittävin syy alijäämän muodostumiseen oli kilpailutoiminnan budjetoitua suuremmat operatiiviset kulut ja se, että emme korottaneet sarjatoiminnan osallistumismaksuja emmekä pelipassien hintoja.
Osanottomaksujen osuus tulorahoituksesta oli edellisvuosien tapaan merkittävin. Niiden osuus oli 30 prosenttia. Noin 21 prosenttia tulorahoituksesta tuli jäsen- ja pelipassimaksutuloina. Erotuomaripalkkioiden ja -matkakustannusten edelleen laskutus muodostivat 26 prosenttia tulorahoituksesta. Valtion toiminta-avustuksen osuus tulorahoituksesta oli 12 prosenttia.
Palkkojen ja sosiaalikulujen osuus koko kulurakenteesta oli 23 prosenttia eli sama kuin vuonna 2017. Palkkioiden suhteellinen osuus oli noin 27 %, ja ne koostuvat pääosin erotuomaripalkkioista. Vuokrat muodostivat kokonaiskuluista 14 prosenttia. Matkakulujen osuus kuluista oli 20 prosenttia.
Kuvat: Juhani Järvenpää