Otto Lehkosuo tekee Tallinnan MM-karsinnoissa maajoukkuedebyyttinsä.
Westend Indiansia edustava Otto Lehkosuo on ollut yksi kuluvan kauden läpimurtopelaajista. Nuori puolustajalupaus pääsee kokeilemaan kansainvälistä vauhtia miesten tasolla ensi kertaa, kun hän matkaa maajoukkueen mukana Tallinnan MM-karsintoihin.
Espoon Otahallissa, Westend Indiansin kotiluolassa, on vuosien saatossa nähty taitavia ja lahjakkaita nuoria pelimiehiä.
Kuluvan kauden yhtenä kovimmista läpimurroista – ellei jopa kaikkein kovimpana – voidaan pitää Indiansia edustavaa Otto Lehkosuota. Juuri ennen vuodenvaihdetta 21 vuotta täyttäneen puolustajan kehitys on mennyt valtavin harppauksin eteenpäin.
– Sen mitä olen pelejä nähnyt, niin Classicin Krister Savosen ja Janne Lammisen jälkeen hän on ollut yksi kovimmista puolustajista tässä liigassa, Indiansin päävalmentaja Mikko Laurikainen arvioi.
Se on paljon sanottu, sillä edellä mainitut tamperelaispuolustajat kuuluvat maan parhaimpiin puolustajiin.
Laurikainen tuntee suojattinsa hyvin, kuten myös tuntee viime kaudella Indiansissa päävastuussa valmentanut Stefan Korhonen. Lehkosuo sai hiljattain kutsun MM-karsintoihin lähtevään miesten maajoukkueeseen.
Molemmat valmentajat osasivat odottaa kutsua.
– Olen tyytyväinen kaikkien meidän poikien puolesta, jotka sinne pääsivät. Varsinkaan Lehkosuon kohdalla se ei tullut yllätyksenä, Laurikainen jatkaa.
Korhonen muistuttaa, että Lehkosuolla on allaan jo putki nuorten maajoukkueessa ja viimeisimpänä vielä alle 23-vuotiaiden maajoukkueessa, joten suunta on ollut koko ajan selkeästi kohti miesten kansainvälisiä pelejä.
”Muutos korvien välissä”
Puhelimeen vastaava nuori mies hoitaa pelipäivän rutiininsa totutulla tyylillä. Happihyppelyn jälkeen hän on valmis siirtymään Espoon Otahallille, missä vastaan asettuu SPV.
– Aikamoista vuoristorataa on ollut kausi toistaiseksi. Välillä on ollut tosi hyviä pätkiä, ja olemme näyttäneet, että pystymme kaatamaan kenet tahansa. Mutta sitten olemme myös näyttäneet, että voimme hävitä kenelle tahansa, Lehkosuo pyörittelee Indiansin kautta.
Sarjataulukossa ylempänä olevilta joukkueilta ”Heimo” onkin napannut kiitettävän määrän pisteitä.
– Jos vastustaja on tullut sarjataulukosta ylempää, niin olemme vetäneet työhaalarit niskaan. Sitten kun on tullut alempaa, niin olemme olleet lepsulla asenteella pelaamassa. Olemme yrittäneet nyt keksiä rohtoja, että se muuttuisi.
Lauantai-illan kamppailu seinäjokisia vastaan päättyy Indiansin murskaavaan 12–4-voittoon, ja Lehkosuo saldoaa peräti tehopisteet 1+4. Indians nousee sarjataulukossa jo viidenneksi kolmannella perättäisellä voitollaan.
Pakilan Visasta aikoinaan Indiansiin siirtynyt Lehkosuo ei ole aiemmilla kausilla varmastikaan pistänyt vielä kaikkien silmään. Tilastot eivät aina kerro totuutta, mutta tämän kauden osalta voidaan todeta, että lisääntynyt tehojen määrä on ollut suoraan verrannollinen puolustajan kehitykseen.
20 ottelun jälkeen pisteitä on jo kasassa 12+11=23, joka on hänen henkilökohtainen ennätyksensä. Lisäksi tehotilasto on 25 maalin verran plussalla.
– Sain treenattua hyvin koko kesän, ja heti syksyllä lähti kulkemaan hyvin. Samalla, kun onnistumisia tuli, uskallus kasvoi. Siinä kehittyy koko ajan, kun saa enemmän roolia ja uskaltaa tehdä asioita kentällä, puolustajalupaus pohtii.
Rohkeus toteuttaa asioita hyökkäyspäässä on ollut juuri se kaivattu lisä Lehkosuon peliin. Raamikkaan ja hyvin liikkuvan puolustajan pallolliset taidot piti saada valjastettua paremmin.
– Ehkä isoin muutos on tapahtunut korvien välissä. Viime kaudella hän tyytyi vähän pelaamaan helpon kautta, eikä käyttänyt koko kapasiteettiaan siihen, mihin olisi pystynyt. Siitä lähdimme tälle kaudelle liikkeelle, että nyt pitää alkaa pelata, valmentaja Laurikainen kertoo.
Kehitys kantoi lopulta siihen, että maajoukkueen pääluotsi Petteri Nykky tarttui puhelimeen ja soitti Lehkosuolle.
– Oli tosi mahtava fiilis saada puhelu Nykyltä. Kausi on mennyt hyvin, ja toivoinkin, että pääsisin jossain vaiheessa koettamaan rahkeitani maajoukkueessa, maajoukkueen debytantti fiilistelee.
Ei ihan peruspakki
Laurikainen kuvailee puolustajaansa pallopelien monilahjakkuudeksi. Monipuolinen harrastustausta näkyy edelleen joukkueen treenien yhteydessä.
– Fysiikaltaanhan hän on ihan älyttömän kova. Aina välillä näkee, kun joukkue pelaa muita lajeja, niin ”Ode” aina ollut tosi lahjakas ja taitava lajissa kuin lajissa, hän kehuu.
Kuten jotkut saattavatkin yhdistää, niin jalkapallo on merkittävä tekijä Lehkosuon suvussa. Oton setä, Mika Lehkosuo, työskentelee HJK:n miesten edustusjoukkueen päävalmentajana.
Eikä nuori Lehkosuo ole itsekään halunnut vielä täysin luopua hänelle tärkeästä lajista.
– Aloitin futiksen neljävuotiaana, ja se oli vielä pitkään ykköslajini. Edelleen pelaan vitosdivarissa, eikä ole tullut mieleenkään lopettaa. Hienoa, että valmentajatkin ovat suosineet sitä, että voin pelailla kesäisin futista.
Monipuolisuus korostuu hänen pelaamisessaan myös salibandykaukalossa.
– En sanoisi itseäni ihan peruspakiksi. Tuon puolustukseen taistelua, mutta nykyään pystyn tekemään pallonkin kanssa asioita. Hoidan oikeastaan roolin kuin roolin, Lehkosuo kuvailee itseään.
– Hyvä fysiikka näkyy kaksinkamppailutilanteissa. Lisäksi hän pystyy pitämään rohkeasti palloa, vaikka saa vastustajalta painetta. Siinä tulee varmasti ero moneen muuhun liigapuolustajaan, että hän selviää niistä tilanteista lähes kerta kerrasta, Indiansin valmennustiimiin kuuluva Korhonen pui.
Valmentajat löytävätkin eniten petrattavaa laukauksesta, jota Lehkosuo voisi Laurikaisen mielestä käyttää vielä tehokkaammin. Nuoreksi pelaajaksi hän on kuitenkin esimerkillinen koko joukkueen kannalta.
– Kyllä hän on puhelias, mutta johtaa omalla tekemisellään kentällä. Vielä en ole nähnyt häneltä samanlaisia puheita kopissa kuin vaikkapa kapteeni Valtteri Kainulaiselta, Laurikainen tuumii.
Serkun kanssa pihapeleistä maajoukkueeseen
Yksi Lehkosuon uran tavoitteista täyttyy Tallinnassa. Vastaan asettuvat MM-karsinnoissa isäntämaa Viron lisäksi Liechtenstein, Belgia, Puola ja Hollanti.
Lehkosuo lähtee tekemään debyyttinsä rentouden kautta.
– En halua lähteä sinne jännittämään. Kun ensimmäistä kertaa pukee maajoukkueen paidan päällensä, niin pitää uskaltaa näyttää kentällä, miksi on tullut valituksi joukkueeseen, hän sanoo päättäväisenä.
Lehkosuon lisäksi Indiansista maajoukkueen mukaan lähtevät Kainulainen, Heikki Iiskola ja Aaro Astala.
Viimeisenä mainitun joukkuetoverin ja Lehkosuon yhteinen historia sattuu olemaan jo hieman pidempi. Astala ja Lehkosuo ovat nimittäin serkuksia.
– Asuimme aina lapsina naapureina. Aika monet pihapelit on yhdessä tahkottu, kun melkein päivittäin niitä pelasimme. Aaro tuli muistaakseni minun kauttani sitten mukaan salibandyyn, ja siirryimme samaan aikaan Indiansiin pelaamaan.
Tarina saavuttaa yhden etappinsa Tallinnassa, kun pihapeleistä on tultu siihen pisteeseen, että molemmat edustavat kentällä Suomea.
– Kyllähän se ehdottomasti tuo pienen lisämausteen vielä, kun on tuttu kaveri rinnalla. Tämä on hieno välipalkinto, kun olemme pitkään pelanneet yhdessä.
Seurajoukkuetasolla Lehkosuo tavoittelee Indiansin kanssa aiempaa pidemmälle etenemistä. Se tarkoittaisi vähintään paikkaa neljän parhaan joukossa.
Maajoukkueen osalta hän ei halua tyytyä pelkästään yhteen MM-karsintakokemukseen.
– Tavoitteena on vakiinnuttaa paikka maajoukkueessa. Siihen on tietysti vielä matkaa, mutta kyllä se on tavoitteeni, ja siitä sitten aikanaan MM-kisoihin pääsy, hän paaluttaa.
Myös Indiansin valmennuskaksikko uskoo Lehkosuon potentiaalin riittävän vielä pitkälle.
– Näen, että potentiaalia on nousta maajoukkueen vakiokasvoksi, jos kehitys jatkuu tätä vauhtia ja hän saa vielä lisää tasaisuutta. Se on kova tontti hakea, mutta kyllä ”Odella” siihen mahdollisuudet on, Korhonen luottaa.
– Siellä on järkyttävän kova potentiaali. Hän käy aamutreeneissä ja katselee videolta pelejä. Pidän häntä potentiaalisena MM-kisapelaajana. Terveenä pysyessään hän on varmasti huikea jätkä liigaan kuin liigaan, Laurikainen päättää.
Teksti: Anssi Karjalainen
Kuvat: Juhani Järvenpää ja Joni Winstén