Salibandyseuroilla lähetettiin keväällä kysely, jossa kartoitettiin asioita, joita seurat kokevat haasteellisimmaksi vaikuttamisen näkökulmasta.
Kautta linjan koko valtakunnan alueella suurimmaksi haasteeksi rankattiin olosuhteet. Peräti 82 prosenttia vastaajista rankkasi olosuhteet neljän suurimman haasteen joukkoon. Muista sijoista tulikin sitten tiukempaa ja alueelliset erot korostuivat niissä.
– Salibandyn olosuhdeasiat ovat monimuotoisia. Olosuhdeasioilla tarkoitetaan mm. uudisrakentamista, käyttötarkoitusten muutosta, vuorojen jakopolitiikkaa, turvallisuutta jne., listaa Salibandyliiton olosuhdepäällikkö Esko Kyyhkynen.
– Selvää kuitenkin on, että usealla paikkakunnalla peliolosuhteiden vähyys tai suoranainen puute jarruttaa salibandyn leviämistä ja harrastustoimintaa, jatkaa Kyyhkynen.
Verkostotapaamisten useissa kuntien liikuntatoimenhaltijoiden puheenvuoroissa kävi selväksi, että tässä taloussuhdanteessa kuntien liikuntapaikkarakentaminen on erittäin minimaalista ja käytännössä jäissä.
Viesti ja vinkki liikuntapaikkarakentamiseen oli, että uusia sisäliikuntapaikkoja tai palloiluhalleja voi syntyä nk. public/privat-yhteistyöllä, jossa kunnallisen ja valtion rahoituksen (tai lainatakauksen) lisäksi on mukana myös merkittävästi yksityistä rahoitusta. Myös seurojen rooli tulevaisuudessa saattaa olla merkityksellinen hankkeiden syntymiseen.
– Pienten salien hyödyntämistä salibandyn harjoitteluun tulisi myös tehostaa entisestään. Kaikkia harjoituksia ei tarvitse suorittaa aina isossa salissa, sillä esim. erikoistilanteita ja pienpelejä voi harjoitella pienemmissä koulujen liikuntasaleissa, valottaa Kyyhkynen ja jatkaa
– Salibandyliitto käynnistää tämän vuoden aikana tukihankkeen pienempien salien tehokkaampaan salibandykäyttöön. Tukihankkeessa seuroja ja kuntien liikuntatoimia kannustetaan varustamaan pieniä saleja salibandykaukalolla ja maaleilla.
Olosuhdeseminaareja luvassa
Koska olosuhdeasiat nousivat selkeästi päällimmäiseksi haasteeksi, Salibandyliitto järjestää syksyn aikana kaikkiaan 17 paikkakunnalla olosuhdeseminaarin, jossa salibandyn olosuhdehaasteita ruoditaan seurojen kanssa perusteellisemmin.
Kyselyssä 57% vastaajista rankkasi vuorojakopolitiikan ja 55% yhteistyökumppanit neljän kriittisimmän haasteen joukkoon. Vuorojakopolitiikka on kuuma peruna monella alueella. Fakta kuitenkin on, että liikuntavuorojen jakamisessa kuntien liikuntatoimet jakavat niukkuutta.
Kaikki eivät saa haluamaansa ja tarvitsemaansa määrää liikuntavuoroja, eikä mieleisistään saleista. Silloin vuorojako aiheuttaa hankaluuksia ja vuorojakoperusteita on aina helppo kritisoida. Täysin oikeudenmukaisia ja tasavertaisia perusteita on liki mahdoton rakentaa.
47 % vastaajista rankkasi seurojen välisen yhteistyön neljän kriittisimmän haasteen joukkoon.
– Suomesta löytyy lukuisia surullisia esimerkkejä siitä, että hyvä hallihanke on kariutunut siihen, etteivät alueen salibandyseurat ole kyenneet yhteistyöhön hankkeen edistämisessä, toteaa Salibandyliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Jari Kinnunen.
– Vaikuttaminen jos mikä on joukkuepeliä. Oleellista on yhdessä seurojen kanssa löytää se vaikuttamisen punainen lanka ja yhteen hiileen puhaltamisen kulttuuri, joka lisää tulevaisuudessa salibandyn painoarvoa, linjaa Kinnunen.
Aiemmin juttusarjassa julkaistu:
Osa 1: Vaikuttaminen ei ole vaatimista
Osa 2: Tiedolla johtaminen – faktat tiskiin
Verkostotapaamisten yhteenvetona julkaistaan vielä myöhemmin osio:
Vaikuttaminen on edunvalvontaa
Salibandyliitto on käynnistänyt yhdessä jäsenseurojensa kanssa alueellisten vaikuttajaverkostojen rakentamisen. Tavoitteena on synnyttää valtakunnan alueelle verkostoja, joiden tehtävänä on tukea, auttaa ja helpottaa liiton jäsenseurojen toimintaa alueella. Vaikuttajaverkostojen tehtävät ja toimintatavat määräytyvät seurojen akuuteista alueellista tarpeista.
Vaikuttajaverkostojen rakentamiseksi huhti-toukokuun aikana 12 paikkakunnalla järjestettiin verkostotapaamisia, joihin oli kutsuttu paikalle salibandyseurojen, kuntien liikuntatoimien, aluejärjestöjen ja liiton edustajia.